Yhteiskunnassa tahtovat asiat mennä laidasta laitaan. Tämä näkyy hyvin voimakkaasti metsien käsittelyssä aikojen saatossa. On menty tehokäsittelystä suojeluun ja lopulta hiilinielukiistelyyn.
Nyt on noussut pääpuheenaiheeksi ilmastoasiat, vaikka kaikki tutkijatkaan eivät oleta meillä olevan ilmasto-ongelmaa, vaan ilmaston muutokset ovat heidän mielestään pitkän aikavälin vaihtelun haarukassa.
Ilmastoasiat ovat parannettavissa vain globaalilla toiminnalla. Nykyisen sukupolven on lopettava eläminen kuin ”siat pellossa”.
Kehitys Suomen metsissä on 1950-luvulta lähtien ollut ilmaston kannalta pelkkä positiivinen asia. Kokonaispuustomäärä nousee vuosi vuodelta, hakkuut eivät ole kehittyneet läheskään kasvu tahdissa. Metsistämme on kehittynyt todellinen hiilinielu. Metsiä on hoidettu hyvin.
Kun kasvanutta puumassaa hakataan kestävyyskriteerit huomioiden, metsien toiminta hiilinieluna vain paranee.
Metsien kehitystä ja hyödyntämistä tulee katsoa pitkällä aikaperspektiivillä, sillä metsien kiertoaika on noin sata vuotta. Vaikka metsien tuottoa on saatu voimakkaasti nostettua, metsien ja puustojen määriä voidaan vieläkin kehittää. Aukeiden alueiden, kuten jätemaiden ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämisellä saadaan lisää hiilinielualuetta.
Metsien hoitamattomuus vaarantaa metsien hiilensidontaa.
Mikä on oikea hakkuumäärä, jotta saadaan metsien hiilitase pidettyä mahdollisimman korkealla tasolla?
Jos ajatelleen vain lähivuosia, järkevää on olla hakkaamatta mitään. Mutta tarkasteltaessa asiaa pitkällä aikajänteellä, se muuttuu päälaelleen. Metsien käsittelyllä saadaan metsävarannot kasvamaan ja vaikka nostettaisiin hakkuumääriä järkevässä määrin, saadaan kasvatettua metsien hiilen sitomiskykyä.
Keskustelua on käyty yleisesti siitä, voidaanko hakkuumärät nostaa vuositasolla 80 miljoonaan kiintokuutiometriin, mistä viime vuonna ei oltu enää kaukana.
Inttäminen tulee jatkumaan, sillä tämän hetken kestävästä hakkuumäärästä ei ole minkäänlaista sopimusta ja tutkijatkin tappelevat keskenään apurahojen toivossa, minkä tuottoprosentin pohjalta laskelmat tulisi tehdä.
Metsien hyödyntämisen kautta saamme toimeentuloa tänne periferiaan ja edesautamme Suomen pääsemistä hiilineutraaliksi maaksi tulevaisuudessa.