Suomi on Euroopan metsäisin maa ja suomalaisilla on tutkitusti vahva metsäsuhde. Metsäasiat eivät jätä ketään kylmäksi. Sillä, miten Suomessa metsiä hoidetaan, on väliä meille suomalaisille.
Suomen metsistä valtaosan, 60 prosenttia, omistavat yksityiset ihmiset, tavalliset suomalaiset perheet.
Taloustutkimus Oy:n maaliskuussa tekemän tutkimuksen mukaan metsänomistajista 82 prosenttia kokee, että Suomessa käydään voimakasta julkista metsäkeskustelua. Vain neljännes metsänomistajista on tyytyväisiä tähän keskusteluun.
Voimakkaan metsäkeskustelun aiheuttajiksi koetaan metsien yleinen tärkeys suomalaisille, suomalaisten vahva metsäsuhde, metsiin liittyvät keskenään ristiriitaiset tavoitteet sekä EU:n metsiin vaikuttava politiikka ja sen valmistelu.
Metsänomistajat kokevat keskustelun etenkin tarkoitushakuisena, tunnepitoisena ja heitä syyllistävänä. 73 prosenttia metsänomistajista katsoo, että keskustelu ei pohjaudu tosiasioihin. Metsäkeskustelun nähdään hyödyttävän eniten ympäristöjärjestöjä. Vain kahdeksan prosenttia katsoo, että luonto itse hyötyy nykyisestä metsäkeskustelusta.
74 prosentin mielestä metsien poliittinen ohjaus on lisääntynyt viime vuosina. Lisäksi 89 prosenttia on sitä mieltä, että perustuslakiin kirjattua omaisuudensuojaa haastetaan yksityisten ihmisten metsänomistuksen osalta.
Metsänomistajista neljännes kertoo, että metsäkeskustelu ja metsien talouskäytön poliittinen valmistelu on jo vaikuttanut heidän ratkaisuihinsa metsässä. Näistä metsänomistajista 61 prosenttia on lisännyt metsiensä talouskäyttöä etenkin aikaistamalla ja lisäämällä hakkuita. Vastaavasti kolmannes on lisännyt luontoasioiden huomiointia ja kolmannes eri arvojen yhteensovittamista.
Suomalaisista 44 prosenttia luulee virheellisesti, että valtio tai metsäteollisuus omistaa eniten metsää Suomessa. Vain 41 prosenttia tietää, että yksityishenkilöt ovat Suomen metsien suurin omistajaryhmä.
Vaikuttaa siltä, että tämä tietopuute aiheuttaa sen, että metsäkeskustelussa unohtuu omistajan ääni ja keskustelun psykologiset vaikutukset metsänomistajissa. Psykologisten vaikutusten huomiointi on tärkeää niin taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten kuin kulttuurillistenkin tavoitteiden näkökulmasta. Hyvä pitää meidän kaikkien tämä mielessä, ettei tulisi lisää näitä aavistushakkuita.
Ilari Pirttilä
toimitusjohtaja, Metsämiesten Säätiö