Mirja Vehkaperä,
Euroopan parlamentin pohjoisin jäsen (kesk.)
Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet perustuvat muun muassa päästöjen vähentämiseen ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. On tärkeää muistaa, mitä kaikkea kestävästi hoidetusta metsästä saatavalla puupohjaisella raaka-aineella voimme korvata. Metsistä saamme tarvitsemaamme uusiutuvaa raaka-ainetta tulevaisuuden kasvavaan tarpeeseen.
Kutsuin alan ihmisiä Metsästä energiaksi -seminaariin Oulun Nallikarissa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista. Seminaarin alustajina toimivat MTK:n metsäasiantuntija ja metsälinjan kenttäpäällikkö Markku Ekdahl ja Oulun Energian energiantuotannosta vastaava liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala.
Ilmastopolitiikka, biotalous, metsien hiilinielu ja luonnon monimuotoisuus. Näiden yhteensovittaminen ei ole mahdotonta, vakuutti yksityisiä metsänomistajia tilaisuudessa edustanut Ekdahl.
Ilmastonmuutoksen myötä myös metsien kasvu lisääntyy, mutta samalla metsätuhoriskit kasvavat. Jos metsien kasvua ja hiilivarastoja halutaan lisätä hyvin lyhyellä, alle 10 vuoden aikavälillä, on hakkuita vähennettävä nykytasosta. Mutta jos kasvua halutaan lisätä pitkällä, yli 100 vuoden aikavälillä, on metsänhoitoa tehostettava entisestään. Hakkuumäärien lisäämisen vaikutusten arvioinnissa on oleellista katsoa pitkälle tulevaisuuteen, kuten ilmastoasioissa yleisestikin.
Vanhala kertoi, että Oulun Energia pyrkii 91-prosenttisesti hiilineutraaliksi energiayhtiöksi vuoteen 2030 mennessä ja hiilinegatiiviseksi 2050 mennessä. Se onnistuu muun muassa lisäämällä puun osuutta energiantuotannossa. Tärkeimpänä seikkana tavoitteen toteutumiseksi hän näkee ensiharvennusrästien hoitamisen. Siihen hän toivoo asianosaisten tukea, niin metsänomistajilta, päätöksentekijöiltä kuin valtioltakin.
Monet Euroopan unionissa tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan suomalaisiin metsiin. Erityisesti ilmasto-, energia- ja maatalouspolitiikalla on suora vaikutus siihen, miten metsiämme tulisi käyttää. Metsät onkin pidettävä tiiviisti mukana Brysselin neuvottelupöydissä.
Metsätalous on kestävää, puuta kasvaa enemmän kuin sitä hoidetaan ja luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta. Me suomalaiset tämän tiedämme ja osaamme. Meillä on valtavat metsävarat, osaamista ja tilastoitua näyttöä siitä, että metsiämme hoidetaan kestävästi. Kun maamme puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuun alussa, Suomella on loistava tilaisuus ottaa entistä vahvemmin johtajan rooli metsiin liittyvässä kansainvälisessä keskustelussa.