Metsävähennyksen korottaminen heikentää luonnon tilaa, hidastaa ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä maksaa veronmaksajille vuosittain 30 miljoonaa euroa.
Hallitus on korottamassa yksityismetsänomistajille rajattua metsävähennysoikeutta, jossa metsäkiinteistön hankintahinnasta 75 prosenttia voisi vähentää pääomatulon verotuksessa aiemman 60 prosentin sijaan. Metsävähennyksen kasvattamisella on tarkoitus helpottaa yksityismetsänomistajien metsäkiinteistöjen hankintaa.
Metsän hinta muodostuu metsätilamarkkinoilla metsäkiinteistöllä olevan puuston nykyisestä ja tulevasta hakkuuarvosta sekä metsätilan hoitoon ja hallintoon liittyvien menojen nykyarvosta. Tilan olemassa oleva puusto nykyisellään ja tulevalla kehityksellään muodostaa noin 90 prosenttia tilan arvosta.
Metsävähennyksen sisään rakennettu oletus on lisätä vähennykseen oikeutettujen metsien puuston hakkuita näiden metsien kasvua enemmän, sillä se on periaatteeltaan ns. substanssipoistomenettely.
Toisin sanoen yksityismetsänomistajat ovat saamassa valtiolta lisää 30 miljoonaa euroa verohelpotuksen tilan arvoa laskevista hakkuista. Tämä on todettu myös valtiovaranministeriön lausuntopyynnössä.
Metsävähennystä voi verrata saman tyyppiseen poistomenettelyyn, joka on käytössä esimerkiksi soramontulla, jossa vuosittain voi vähentää poistona soran määrää vastaava osa. Siellä menettely on ymmärrettävä, sillä eihän soravarat kasva toisin kuin puusto.
Metsävähennyksen korottaminen heikentää jo periaatteeltaan puuston kasvua suurempien hakkuiden seurauksena Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, koska puuston sisältämä hiili vapautuu hakkuun jälkeen ilmakehään lähes kokonaisuudessaan muutamassa vuodessa.
Metsänvähennyksen uudistushakkuita lisäävät vaikutukset heikentävät metsien monimuotoisuutta, pirstovat metsäalueita, sekä aiheuttavat muita ulkoistettuja ympäristövaikutuksia esimerkiksi naapurikiinteistöille.
Metsän uudistamiseen liittyvän maanmuokkauksen yhteydessä tehdään vuosittain uudisojituksia, kunnostus- ja lisäojituksen ohella. Kaikki ojitukset aikaisempaan tilanteeseen verrattuna heikentävät vesien tilaa hankaloittaen EU:n vesipuitedirektiivin vaatimusten saavuttamisessa.
Heikki Ala-aho
metsänomistaja, metsäammattilainen, Siikajoki