Oulu: Katso, mistä löytyy Oulun seit­se­män ou­doin­ta muis­to­merk­kiä

Väkivaltarikokset: Hei­nä­pään tapon yritys oli miehen ja naisen välinen vä­ki­val­tai­nen riita

Valmistuneet: Katso am­mat­tiin val­mis­tu­nei­den ni­mi­lis­to­ja

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Met­sän­kä­sit­te­lyn his­to­rias­ta ei ole opittu mitään

Suomessa harjoitettiin harsintametsätaloutta noin sata vuotta aina 1950-luvulle. Tämä ns. jatkuvan kasvatuksen menetelmä johti metsiemme puumäärien hälytyttävään alenemiseen.

Johtavat metsäasiantuntijat julkaisivat vuonna 1948 harsintajulkilausuman, minkä seurauksena metsälakia uudistettiin ja siirryttiin selkeämpään metsikkötalouteen ja metsien uudistamiseen. Vajaatuottoisia metsiköitä oli tuolloin todella paljon harsinnan seurauksena. Nämä metsiköt pyrittiin uudistamaan ensimmäisinä.

Kalevassa oli taas juttua (20.2.) metsän jatkuvan kasvatuksen puolesta. Siinä metsänomistaja oli lukenut toimittajien (eivät metsäalan ammattilaisia) kirjaa ”Metsä meidän jälkeemme”, ja tullut siihen päätökseen, että hänen metsissään siirrytään jatkuvaan kasvatukseen.

Jokainen metsänomistaja toki voi tehdä metsilleen mitä haluaa tai voi olla tekemättä mitään.

Meille kaupitellaan nyt jotakin sellaista tapaa kasvattaa metsää, jonka tuotantoluvut pohjautuvat vain laskennallisiin mallinnuksiin, eivät käytännön kenttäkokeisiin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.