Koti: Ou­lu­lai­set Mat­lee­na ja Jori Haa­pa­lai­nen ra­ken­si­vat unel­mien­sa kodin lu­moa­viin mai­se­miin Jää­lin­jär­ven ran­nal­le

Päätoimittajan kolumni: Kou­lu­jen le­vot­to­muus kertoo siitä, että ai­kui­set eivät ole kan­ta­neet vas­tuu­taan

Luitko jo tämän: Sä­de­sie­ni lymysi Oulun po­lii­si­ta­los­sa, po­lii­sin yk­si­näi­nen tais­te­lu päättyi äl­lis­tyt­tä­vään voit­toon kor­keim­mas­sa oi­keu­des­sa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Met­sän­kä­sit­te­lyn his­to­rias­ta ei ole opittu mitään

Suomessa harjoitettiin harsintametsätaloutta noin sata vuotta aina 1950-luvulle. Tämä ns. jatkuvan kasvatuksen menetelmä johti metsiemme puumäärien hälytyttävään alenemiseen.

Johtavat metsäasiantuntijat julkaisivat vuonna 1948 harsintajulkilausuman, minkä seurauksena metsälakia uudistettiin ja siirryttiin selkeämpään metsikkötalouteen ja metsien uudistamiseen. Vajaatuottoisia metsiköitä oli tuolloin todella paljon harsinnan seurauksena. Nämä metsiköt pyrittiin uudistamaan ensimmäisinä.

Kalevassa oli taas juttua (20.2.) metsän jatkuvan kasvatuksen puolesta. Siinä metsänomistaja oli lukenut toimittajien (eivät metsäalan ammattilaisia) kirjaa ”Metsä meidän jälkeemme”, ja tullut siihen päätökseen, että hänen metsissään siirrytään jatkuvaan kasvatukseen.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.