ADHD: Oulussa ke­hi­tet­tiin peli, joka voi jopa pal­jas­taa lapsen ADHD:n

Sirkus: Kahden lapsen äiti sai syk­syl­lä puhelun ja päätti karata sir­kuk­sen matkaan

Oulu: Ro­tuaa­rin palloa vaivaa mys­ti­nen vika, jota sel­vi­te­tään edel­leen

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Metsän jatkuva kas­va­tus on tätä päivää

Enemmistö yksityismetsänomistajista on erittäin kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta. Siitä on kiistattomat luvut julkaisussa ”Suomalainen metsänomistaja 2020” (Luke). Menetelmä sisältäisi ne ydinkorjaukset metsänkäsittelytapaan, joka on tutkitusti ja dokumentoidusti suurin luonnon monimuotoisuutta hävittävä tekijä Suomessa.

Metsän jatkuvassa kasvatuksessa hyödynnetään luontaista uudistamista. Laadukkaan puuaineksen tuotantoon tähtäävä yläharvennus tehdään noin 10–20 vuoden välein siten, että nuorta puustoa varjellaan ja sille luodaan valon ja kasvutilan puolesta hyvät olosuhteet. Vielä tärkeämpää kuin se mitä hakataan, on se puusto, joka jää jäljelle tulevaa arvokasvua varten. Metsää ei koskaan avohakata.

"Liikahakkuu pilaa metsät, oli systeemi mikä hyvänsä."

Jatkuvaan kasvatukseen voi siirtyä milloin tahansa, mutta tuottavinta se on silloin, kun hakkuissa poistetaan arvokkaita tukkipuita yläharvennuksella.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.