Forecan meteorologi Markus Mäntykannas on tarkastellut, miten aikaisemmat suuret epidemiat ovat käyttäytyneet eri vuodenaikoina.
Osa ylätiehengitysviruksista aiheuttaa sairastumisia talvella ja keväällä, nämä sairaudet laantuvat usein kesän myötä.
– Perusinfluenssavirukset ovat vahvimmillaan kylminä vuodenaikoina. Kun lämpötila nousee ja ilmassa on kosteutta, viruksen siirtyminen henkilöstä toiseen on vaikeampaa.
Myös voimistuva ultraviolettisäteily rajoittaa kausiflunssan ja -influenssan tarttuvuutta.
Mäntykannas pohtii blogissaan, piittaavatko sitkeänä jylläävät pandemiat sittenkään vuodenajoista. Onko mahdollista, että koronahuippu ajoittuu sikainfluenssan tapaan vuoden kuumimpaan aikaan ja vilkkaimppaan lomasesonkiin.
Esimerkiksi Iranissa on mitattu 20-30 asteen lämpötiloja, ja koronavirus on edennyt siellä voimakkaasti.
Sikainfluenssa jylläsi, SARS hiipui
Sikainfluenssa jylläsi pandemiana vuosina 2009-2010. Mäntykankaan mukaan nopeasti levinnyt H1N1-sikavirusinfluenssavirus ei ainakaan vuonna 2009 piitannut sään lämpenemisestä eikä voimistuvasta ultraviolettisäteilystä.
Monissa Euroopan valtioissa sikainfluenssapandemia saavutti huippunsa kesän kuumimpana aikana heinäkuussa. Tämän jälkeen tartuntatapaukset laskivat, mutta nousivat uuteen huippuunsa loka-marraskuun aikana.
Sen sijaan SARS-koronavirusepidemia hiipui pohjoisen pallonpuoliskon kesäkuukausien aikana. Se lähti etenemään koronan tapaan loppuvuodesta 2002 Kiinasta ja saavutti huippunsa toukokuussa 2003.
– Kuukausiennusteen mukaan näyttää siltä, että Pohjois-Eurooppaan saapuu ensi viikon jälkeen oikea kevät. Se tuo vähän valoa tähän synkkyyteen. Viikon päästä koittavan kevätpäiväntasauksen jälkeen menemme vauhdilla kohti kesää, Mäntykannas kommentoi.