Mokoma yhdistää synkässä speed-metallissaan riipivät melodiat, myyttiset runoelmat ja viekkaan huumorin. Äreää hevimetallia paiskovasta yhtyeestä on kasvanut rockhirmu, jota saapuvat kolmikymppisten hevikönsikkäiden ohella katsomaan äidit ja tyttäret.
Laulaja Marko Annala on yllättynyt suosiosta. Hän haluaa karistaa harteiltaan rockin myyttisen auran.
"Yritän järjestellä oman elämäni niin, että musiikin tekeminen olisi osa sitä. En häpeä kertoa yhtyeen kotisivuilla kuinka kiva on olla mökillä ja kantaa vesi sisään ämpäreissä. Rock ei saa olla liian vakava asia", Annala sanoo.
Suomeksi myyttistä speedmetallia pusertava Mokoma rikkoo raja-aitoja raskaan ja kokeilevan rockin välillä.
Kurttuotsaisiin hevinakuttelijoihin Mokoma haluaa pitää välimatkaa. Amerikkalaisen Waspin ja ensimmäisiin speedmetal-yhtyeisiin kuuluvan Slayerin kautta musiikkiin hurahtanut laulaja tunnustaa, että yhtye imee vaikutteita monesta suunnasta.
"Laulut kyllä sovitetaan metallimusiikin hengessä. Melodioihin saatan saada innoitusta jopa turhanpäiväisistä popjynkytyksistä."
Annala muistelee, että vaikka hän oli alkujaan pinttynyt hevidiggari, on levyhyllyyn kertynyt vuosien aikana vino pino Frank Zappaa.
Kymmenen vuotta sitten kuollutta Nirvanan keulamies Kurt Cobainia Annala pitää ansioituneena biisintekijänä ja Faith No Moressa möykännyttä Mike Pattonia esikuvanaan.
"Patton rääkyi, huusi, korisi ja kirkui. Itse haluan biiseissämme yhdistellä huutoa ja laulua. Vaikka olen onnistunut äänittämään tulevalle levyllemme black metal -laulua, olisi sinne sekaan kiva saada vaikka Kuninkaan paluu -elokuvan nazgulien korvia hivelevältä huudolta kuulostavia lauluosuuksia."
Synkistelymetallin pimeä verho muuttui mustaakin mustemmaksi, kun muinaisskandinaavisiin tarustoihin ja okkultismiin seonnut norjalainen metallimuusikko Varg Vikernes intoutui 1990-luvulla polttamaan kirkkoja.
Vaikka Mokoman teksteissä viitataankin rikinkatkuun ja vihtahousuun, ei Annala lämpene Vikernesin julmille tempauksille.
"En voi ymmärtää, miksi hieno sauvakirkko - joka on kulttuurihistoriallinen muistomerkki, ja joka on ihmisille tärkeä satoja vuosia kestäneen rakentamisen tulos - poltetaan. Vikernes oli häiriintynyt poikanen, joka meni teoissaan liian pitkälle."
Punainen kukko -ep:n nimikkolaulun päätöntä kukkoa ja sanoitusten synkänpuoleisia ja myyttisiä kuvauksia Annala pitää luonnollisina raskaan suomenkielisen rockin lyyrisessä jatkumossa. "Kun musiikki on rankkaa metallimättöä, se sulkee pois kornit ja iloiset asiat. Laulujen aihiot on pakko etsiä kolikon pimeältä puolelta."
Annala uskoo, että Mokoman suosion sytykkeenä on myös yhtyeen soitannollinen ja lyyrinen rankkuus.
"Emme ole saatanoita vaan leppoisia eteläkarjalaisia miehiä. Jos musiikkiin ja musiikin tekemiseen ei osaa suhtautua huumorilla, kuten me teemme, voi elämä olla tosi vaikeaa."
Mokoma jyrisee Oulun
Loopissa lauantaina 3.4.