"Oltiin äsken soittamassa Saksassa festivaaleilla, ja siellä ihmiset tuli puhumaan että te olette varmaan tosi vanhoja. Ei se hirveästi imarrellut. Mutta onhan monissa teinisuosiota saavuttaneissa orkestereissa - nimiä mainitsematta - pitkälle nelikymppisiä tyyppejä, joten ei tässä vielä mitään ole menetetty", naureskelee Amorphis-kitaristi Esa Holopainen.
Saksalaisfanit ovat harhaluulossaan tuskin yksin. Kuuden studioalbumin, parin kokoelman ja reilun vuosikymmenen mittainen ura metallimusiikin parissa hämää, sillä Amorphiksen ensilevyn aikoihin yhtyeen kaikki jäsenet eivät olleet edes täysi-ikäisiä.
Kolmikymppinen metalliveteraani Holopainen uhkuu hyvää tuulta ja positiivisia kommentteja, vaikka toisinkin voisi olla. Amorphiksen edellinen levy-yhtiö ulosmittasi nuorten miesten sinisilmäisyydessään allekirjoittamalla sopimuksella yhtyeestä irti liki kaiken mahdollisen.
Pitkään jatkuneen kuppauksen takia pari vuotta sitten ilmestyneen Am Universum -levyn aikoihin tunnelmat Amorphis-leirissä olivat apeat. Turhautunut yhtye ei liikoja keikkaillut. Nyt HIM:n jälkeen Suomen toiseksi suurimman raskaan rockin yhtyeen levyjä julkaisee ylikansallinen Virgin, ja bändissä on taas innostunut meininki.
"Menossa on ikään kuin uusi avaus ja tälle syksylle onkin tehty keikkaa niin paljon kuin mahdollista. Tehdään tästä eteenkin päin, mutta jatko on paljon kiinni siitä, miten Far From the Sunia julkaistaan eri maissa. Ulkomaan keikkailu ja julkaisutoiminta kun kulkevat käsi kädessä", Holopainen sanoo.
Kalevalaa ja itämaisuutta
Amorphiksen ja sen entisen levy-yhtiön onnettomassa suhteessa oli kaikesta huolimatta ainakin yksi positiivinen puoli. Yhdysvaltalaisyhtiö teki kotimaassaan hyvää työtä Amorphiksen eteen ja bändi onkin saanut hyvän jalansijan sikäläisiltä markkinoilta.
"Virgin jahkailee vielä USA:n kanssa. Ennen kuin iso yhtiö lähtee satsaamaan, he haluavat varmistaa että julkaisu myös tuottaa. Heille kyse on sijoituksesta. Yhdysvallat on Amorphiksen tärkein markkina-alue, joten levy kyllä julkaistaan. Jos ei Virginin, niin jonkin pienemmän yhtiön kautta", sanoo Holopainen.
Vaikka harjoittelumotivaatio on levy-yhtiösotkun takia ollut ajoittain koetuksella, Amorphis on aina ollut muusikoiden ja aktiivisten musiikinharrastajien arvostama bändi.
"Musiikillisista syistä homma lähtee liikkeelle. Siksi toisten muusikoiden, kriitikoiden, toimittajien ja muiden musiikin kanssa paljon tekemisissä olevien tyyppien arvostus ja tuki merkitsee enemmän kuin mikään listasijoitus ja tai teinisuosio."
Amorphiksen musiikillinen ilme on vuosien varrella kokenut melkoisen mullistuksen. Brutaali ja nopea Kalevala-metalli on viilautunut vähän kerrassaan suurisointiseksi rockiksi. Paljon puhuttujen itämaisten vaikutteiden Holopainen arvelee tarttuneen pääkoppaan aikoinaan Kingston Wall -yhtyeen keikoilla.
Levyjen ja keikkojen jatkumo
Holopainen pysähtyi miettimään Amorphiksen musiikillista kaarta ensimmäisen kerran vasta äskettäin. Muutos on selviö, mutta ei niin järisyttävä kuin pintaa raapien voisi olettaa.
"Otettiin settiin taas mukaan joitakin vanhoja biisejä, kun ei ne kuitenkaan musiikillisesti ja soitannollisesti niin suuresti eroa meidän tuoreesta materiaalista. Itse asiassa niitä on erittäin hauska soittaa, sovitettiin vain uusiksi bändin nykyiseen formaattiin sopivaksi."
Megatähtiunelmat Holopainen sanoo heittäneensä roskakoriin jo aikapäiviä sitten. Ihannetilanteena Amorphikselle Holopainen pitää jatkumoa, jossa julkaistaan levyjä ja kierretään keikoilla eri maissa, myös uusissa paikoissa.
Ja että kaiken tuon voisi tehdä kohtuullisen mukavissa olosuhteissa.
"Tämä bändi ei ole mikään kahden vuoden projekti. Pitää olla tyytyväinen, että on jaksettu tehdä pitkäjänteitä työtä. Tosin on tässä bändin takia joutunut tekemään kompromisseja oman elämänsä suhteen, mutta ei sitä osaa oikein muutakaan tehdä kuin soittaa."
Amorphis keikalla Oulun Foxiassa keskiviikkona 17.9.