Mestarit areenalla-kiertueen järjestäjille etukäteen suurinta päänvaivaa aiheutti kaksi pohjoisinta konserttipaikkakuntaa. Tiistain jälkeen kaikkien osapuolien on kuitenkin helppo hymyillä. Maanantaina Rovaniemellä Mestarit veti paikalle 2500 katsojaa, ja tiistaina Oulun jäähallissa väkimäärä tuplaantui.
Huono paikka ikäville ilmeille
Väliajalla jaettu, reilusti yli kaksituntinen Oulun konsertti oli juuri sellainen kuten etukäteen saattoi arvella. Eri ikäiset ihmiset lauloivat antaumuksella esiintyjien mukana pääosan konsertista, ja välillä koko hallillinen jumppasi lavalta annetun esimerkin mukaan. Tiistain konsertti oli mahdollisimman huono paikka ikäville ajatuksille ja kopealle ilmeelle.
Ohjelmisto oli kasattu yksinkertaista periaatetta noudattaen: Oulussa kuultiin suurimmat hitit kaikkien neljän solistin uralta, pari englanninkielistä rockklassikkoa ja poikkeuksena linjasta Pave Maijasen laulama Dingo-laina Levoton tuhkimo. Levottoman tuhkimon saama vastaanotto kertoi, että aika olisi kypsä Dingon paluulle.
Mukaelma albumista
Illan kappalejärjestys myötäili viikko sitten julkaistua Mestarit areenalla-livealbumia. Pave Maijanen, Hector, Kirka ja Pepe Willberg lauloivat yhdessä ja erikseen. Maijasen, Hectorin ja Willbergin soittaessa myös kitaraa ja bassoa, lavaliikunnasta vastasi pääosin Kirka jonka energinen panos oli tunnelman kannalta tärkeä. Miehestä henkivä into sai muistamaan, että Kirka tunnettiin aikoinaan soulin ja psykedeelisen popin taitajana .
Konsertin sävykkäintä popmusiikkia oli Pepe Willbergin tulkitsema Saat miehen kyyneliin. Willberg on edelleen laulajana huimassa vedossa, ja kevyeksi sovitetun kappaleen kruunasi Antero Prihan viileä trumpettisoolo. Konsertin jälkipuoliskolla Willbergin Merimies oli niinikään komeaa, mutta massakonserteissa todella harvinaista kuultavaa.
Mestareista Pave Maijanen ja Kirka ovat saavuttaneet suurimman suosionsa 80- ja 90-luvun taitteen aikuispopilla. Tältä ajalta ohjelmistoon päätyneet numerot kuten Jano, Surun pyyhit silmistäni, Lähtisitkö ja Hengaillaan soivat lattealla aikuisrocksoundilla. Ikävää viihdesoundia täydensivät rasvaiset kitarasoolot ja mahtipontiset sovitukset. Mestarit olivat vahvimmillaan silloin, kun ote oli ilmava. Reilua stadionmeininkiä tavoitellessaan Mestarit kuulosti iskelmänikkareilta, jotka tavoittelevat rockin rajuutta.
Mestareiden bändi soitti suurten viihdeorkesterien ammattitaidolla. Kitaristit saivat tilaa liian kanssa, myös puhaltajat pääsivät kuuluviin. Bändirivin takaosassa istui mies, jolla on myös aiempaa kokemusta loppuunmyydyistä halleista. Max Lilja soitti nyt selloaan herkemmällä otteella, kuin yhtyeensä Apocalyptican riveissä. Hallin soundion tyydyttyvä Oulun jäähalli oli esiintymispaikkana riittävän hyvä. Hallin soundit olivat vähintään tyydyttävät, ja puhaltimilla lämpötila saatiin nousemaan siedettäväksi.
Tulevaisuudessa hallissa näkisi mielellään lisää popkonsertteja. Uskaltaisipa joku maamme promoottoreista tuoda Ouluun esiintymään jonkin keskisarjan kansainvälisen rocknimen.