Mainos

Mer­ki­tyk­sel­li­syys työssä – miten sitä joh­de­taan? Or­ga­ni­saa­tio­psy­ko­lo­gi Jaakko Sa­hi­maan vinkit

Merkityksellisestä työstä ja sen johtamisesta on tullut entistä tärkeämpää. Mutta miten se näkyy arjessa? ”Todelliset osaajat etsimään merkityksellistä työtä muualta, mikäli yritys ei ymmärrä kehittää heidän osaamistaan”, sanoo organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, joka on yksi Northern Glow -bisnesfoorumin pääpuhujista tänä vuonna.

-

Mielikuva menestyvästä työntekijästä elää vahvana: hän on tyyppi, joka nauttii paksusta tilipussista sekä bonuksista. Hän ajelee työsuhdeautolla ja käyttää muitakin etuja firman piikkiin.

Näillä ulkoisilla varusteilla on toki osuutensa työn merkityksellisyyden rakentamisessa, mutta ne eivät yksinään riitä luomaan mielekästä työtä – ei ainakaan pitkäksi aikaa, jos muut psykologiset perustarpeet eivät työssä täyty.

Ihmisen kaipuu mielekästä tekemistä kohtaan on kasvanut ja se näkyy töissä, sanoo organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa.

”Työntekijä on sitoutuneempi, tehokkaampi ja voi paremmin, kun psykologiset perustarpeet on tyydytetty työelämässä”, Sahimaa, 29, kertoo.

Merkityksellisyyden kaipuu on yksi perustarpeistamme – ja se on myös yksi Sahimaan lempiaiheista johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Sahimaa on yksi tämän vuoden Northern Glow -bisnesfoorumin pääpuhujista. Jo kahdeksatta kertaa Oulussa järjestettävä ja Pohjoisen parhaana businesstapahtumana palkittu Northern Glow keskittyy tänä vuonna johtamiseen ja sen haasteisiin muutoksen keskellä.

Millainen on esimerkillinen johtajuus? Miten merkityksellinen työelämä rakennetaan ja miten sitä johdetaan? Millaisia keinoja tarvitaan eri sukupolvien johtamisessa?

Muun muassa tällaisiin teemoihin keskitytään Northern Glowssa, joka järjestetään 18. marraskuuta Oulun Tullisalissa.

Tapahtumassa Sahimaa puhuu siitä, miten omaa ja myös koko tiimin osaamista voi parhaiten kehittää. Mutta ennen kuin esihenkilö voi luotsata joukkojaan onnistuneesti kohti uusia tavoitteita, on syytä kurkistaa oman haarniskansa alle.

”Haluan puheellani herätellä johtajia ja yritysvaikuttajia miettimään, onko organisaation inhimillinen pääoma hyötykäytössä ja kehitetäänkö sitä tarpeeksi. Ymmärretäänkö siihen investoida? Vai hillotaanko organisaation inhimillistä pääomaa säästöpossussa?”

Hän näkee inhimillisen eli henkilöihin sitoutuneen pääoman ennen kaikkea tulevaisuuden pääomana, joka on erityisen arvokasta, kun tietointensiivisen työn määrä kasvaa.

Aineettomaan pääomaan sijoittaminen luo uusia kilpailuasetelmia ja vaikuttaa esimerkiksi työurien pituuteen sekä työntekijöiden motivaatioon, Sahimaa kertoo.

Todelliset osaajat lähtevät hänen mukaansa etsimään merkityksellistä työtä muualta, mikäli yritys ei ymmärrä kehittää heidän osaamistaan.

”Onko yrityksessä edellytykset inhimilliselle työskentelytavalle? Vai käsitelläänkö työntekijöitä kertakäyttötavarana, joista revitään kaikki irti ja heitetään sitten ulos? Rahan tekemisen keskellä inhimillinen potentiaali on aina syytä valjastaa hyötykäyttöön. Sillä on sekä eettinen arvo että bisnesvaikutuksia.”

”Kulman takana odottaa iso pommi kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta. Suomalaiset uupuvat työssään, mikäli inhimilliseen pääomaan ei satsata. Työn merkityksellisyydestä ja sen johtamisesta puhutaan yhä enemmän, mutta sen toteuttaminen hukkuu usein arjen ja kiireen alle.”

Viiden V:n voimalla

Viime vuonna Sahimaa julkaisi Johda merkitystä -kirjan yhdessä Tapio Aaltosen ja Pirjo Ahosen kanssa.

Kirjassa julkaistiin tutkimus, jossa kysyttiin yli 1 500 suomalaiselta, miten esihenkilö voisi tehdä heidän työstään mielekkäämpää.

Sen pohjalta kehitettiin viiden V:n malli, joka auttaa merkityksellisen työn johtamisessa. Sahimaan mukaan nämä elementit ovat:

  • välittäminen, joka liittyy vahvasti ihmisenä ihmiselle olemiseen
  • varustaminen, joka tarkoittaa, että perusasiat – kuten palkka ja työkalut – ovat kunnossa
  • valtuuttaminen, joka käsittää niin vastuita sekä vapauksia
  • viitoittaminen, joka liittyy oikean suunnan osoittamiseen ja esimerkillä johtamiseen
  • viestiminen siitä, miksi tehdään sitä mitä tehdään ja mikä on tehdyn työn merkitys.

Työntekijän näkökulmasta Sahimaa pitää oleellisena, että tämä saa toteuttaa itseään ja tietää työnsä päämäärät. Samaan suuntaan kulkeminen ja itsensä näkeminen osana yrityksen tarinaa ovat niin ikään tärkeitä seikkoja.

Hänen mukaansa yksilön kokemus työn merkityksellisyydestä on hyvä olla linjassa organisaation mission kanssa. Varsinkin nuoret, Y- ja Z-sukupolvet ovat omaksuneet tämän ajattelutavan; heille työelämä on paljon muutakin kuin paksu ja säännöllinen palkkapussi.

”Paljon puhutaan, että työn merkityksellisyyden tavoitteleminen olisi nuorten työntekijöiden juttu. Minun mielestäni työn merkityksellisyys on kuitenkin tämän ajan ilmiö, ei pelkästään Y- ja Z-sukupolvien juttu.”

”Joku voi esimerkiksi sukeltaa ensimmäiseen työhönsä tukka putkella, ja silloin työn merkityksellisyyden miettiminen saattaa jäädä. Sen pohdintaan palataan helpommin työuran murrosvaiheissa ja silloin, kun ensimmäinen uravaihe on takana.”

-

Mikä on sinun ikigaisi?

Tuotantotalouden diplomi-insinööriksi valmistunut Sahimaa työskentelee muun muassa työpsykologina. Parhaillaan hän tekee väitöskirjaa, jossa hän tutkii niin ikään työn merkityksellisyyttä.

Hän on lisäksi tehnyt pitkään uravalmennusta, jossa hän auttaa yksilöitä löytämään oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteita sekä sitä kautta mielekkäämmän työelämän.

”Työn merkityksellisyyden löytäminen vaatii useimmiten pysähtymisen ja tilannekartoituksen tekemisen. Jo listaamalla työnsä plussat ja miinukset, arvot sekä motivaation lähteet voi päästä selville, ovatko omat vahvuudet hyötykäytössä.”

Sahimaan mukaan työnsä merkityksellisyyttä voi kartoittaa myös japanilaisen ikigai-filosofian avulla. Ikigain neljä ydinkysymystä kuulostavat yksinkertaisilta, mutta loppupeleissä ne vaativat paljon pohdintaa.

Kun tietää vastauksensa muun muassa siihen, mitä osaa, mitä rakastaa ja mitä maailma ympärillä tarvitsee sinulta sekä mistä sinulle ollaan valmiita maksamaan, on jo askeleen lähempänä merkityksellisempää elämää ikigain hengessä.

”Minun ikigaini nojaa tällä hetkellä kolmeen tukijalkaan. Haluan tehdä akateemista tutkimusta, arjen bisnestä ja julkista vaikuttamista. Mutta arki voi laittaa ikigain uuteen järjestykseen milloin tahansa. Näin on käymässä minunkin elämässäni, sillä odotamme parhaillaan vaimon kanssa kaksospoikia.”

Northern Glow tulee – osta lippusi nyt!

Bisnesfoorumissa tavataan nyt erityisesti pohjoisen alueen päättäjien ja asiantuntijoiden kesken pitkästä aikaa fyysisessä tapahtumassa. Oulun Tullisalin väljissä tiloissa tarjoamme paikkoja noin 200 osallistujalle. Varaathan oman lippusi pian! 

Kuka?
  1. Jaakko Sahimaa, 29, on helsinkiläinen yrittäjä, organisaatiopsykologi ja tuotantotalouden diplomi-insinööri.
  2. Vuonna 2021 Sahimaa on mukana 12 kuukautta kestävässä #Koeaika-projektissa, jossa hän työskentelee 12 eri ammatissa – kuten asiakaspalvelussa, koulussa ja hoiva-alalla. Projektia vetää työnhakupalvelu Duunitori ja kun se päättyy, Sahimaa aikoo kirjoittaa kokemuksistaan kirjan.
  3. Hän tekee parhaillaan Tampereen yliopistossa väitöskirjaa, jonka pääteemana on työn merkityksellisyys.