"Uutinen jää parhaiten mieleen silloin, kun se herättää tunteita", sanoo mediapsykologiaan erikoistunut psykologian tohtori Anu Mustonen. Mustosen mukaan tämä saattaa olla eräs syy sille, että kielteistä julkisuutta saaneet usein mielletään rikollisiksi aiheettomasti.
Mustonen sanoo, että tunnettuun henkilöön kohdistuva rikosepäily tai muu kielteinen julkisuus saattaa herättää esimerkiksi vahingoniloa tai sääliä. Tunteen herääminen edistää oppimista. Vapauttava päätös ei usein herätä yhtä voimakkaita tunteita kuin rikosepäily, eikä se siksi myöskään jää mieleen.
Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina tutkimuksesta, jonka mukaan ihmiset sekoittavat rikoksista syytetyt ja tuomitut. Esimerkiksi lähes puolet vastaajista luuli europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen (kesk.) syyllistyneen rikokseen.
