Ruukin lukion ensimmäisen vuosikurssin 10 oppilasta joutui mittaamaan omaa eurooppalaista identiteettiään viime torstaina Euroopan parlamentin istuntosalissa Strasbourgissa. Meppejä ei paikalle oltu kutsuttu, ei Pietikäistä, Paasilinnaan tai Pohjamoa. Ruukkilaisten lisäksi Euroopan parlamentin järjestämään Euroscola-tapahtumaan osallistui lähes 500 nuorta 21 eri Euroopan unionin maasta.
Äänestämällä toteutetun kyselyn mukaan suuri osa nuorista tunsi itsensä ehta eurooppalaiseksi pitkistä välimatkoista ja erimielisyyksistä huolimatta. Lähes surkean äänestystuloksen nuorilta sai koulujen Euroopan unionista välittämä tieto. Kolmas tärkeä äänestys käytiin siitä, pitäisikö parlamentin istunnoissa käyttää yhtä kieltä. Suuri osa nuorista oli monikielisyyden, tasavertaisuuden puolella yhden kielen ylivoimaa vastaan.
Aamupäivän alkuverryttelyn, parlamentin virkamiesten esittelyn ja talon tavoille tutustumisen jälkeen, nuoret paneutuivat tosi toimiin.
Iltapäivä oli omistettu ryhmätöille ja pohdinnoille. Nuoret työstivät eri monikansallisessa ryhmässä Euroopan unionin ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden haasteisiin liittyviä töitä. Aiheina oli muun massa ilmastokysymykset ja energian kulutus, globalisaatio, Euroopan tulevaisuus ja työllisyys.
Osallistujat oli etukäteen jaettu ryhmiin. Työryhmät tekivät omasta aiheestaan esityksen, joka arvioitiin myöhemmin iltapäivällä täysistunnossa äänestämällä.
Ruukkilainen Tytti Partanen oli tyytyväinen Euroscolaan. Päivä oli tosin rankka. Vaikeista asioita keskustelu ja toisten esitysten kuunteleminen vieraalla kielellä vaati veronsa
"Pärjäsin omalla englannin kielelläni. Toisilla nuorilla riitti juttua enemmänkin, kun olivat meitä vanhempia ja osasivat paremmin englantia."
Ainoa miespuolen edustaja ruukkilaisten yhdistetylle Pariisin ja Strasbourgin matkalle osallistunut Antti Hautala pahoitteli, että englantilaiset nuoret hoitivat puhumisen työryhmissä.
"Englantilaiset puhuivat meidänkin puolesta."
Ulla Roppolan mieleen jäi parhaiten päivän aikana järjestetty tietokilpailu, jossa testattiin eurooppalaisen kulttuurin tuntemusta. Opettajat testasivat omaa Eurooppa-tietämystään ja kielitaitojaan lounaan ohessa.
Euroscola-päivän puheenjohtajana toiminut Euroopan parlamentin virkamies, johtaja Otmar Philipp muistutti Euroscolaan osallistuneita, kuinka onnellisessa asemassa nämä ovat. Philippin mukaan Euroscolaan on joidenkin maiden osalta monen vuoden jonotuslista. Tuhannet oppilaat kilpailevat paikallisella tasolla pääsystä Euroscolaan.
"Tällä hetkellä ei ole nähtävissä, että parlamentti lopettaisi Euroscolan", Philipp valaa toivoa tuleville euroscolalaisille.
Virtaa 11 tuntia kestäneen Euroscola-päivän jälkeenkin tuntui ruukkilaisilta nuorilta löytyvän. Tyttövaltainen joukko teki tuttavuutta muun muassa slovakialaisten sekä virolaisten kanssa, jotka yöpyivät samassa hotellissa aivan Strasbourgin sydämessä. Lyhdyt sammuivat kuitenkin jo puoleltaöin. Siitä pitivät huolta omat opettajat Pirjo Kananen ja Mauri Järnström. Perjantaina oli vielä pitkä paluumatka Frankfurtin kautta Helsinkiin ja viimeisellä iltalennolla Ouluun. Monilla kutkutti mielessä jo hiihtoloma ja matka pohjoisen tuntureille.
Mukana paluumatkalla oli lukiolaisia Pulkkilasta, jotka osallistuivat Euroscolaan päivää ennen ruukkilaisia.
Jos tasavertaisuus ja -arvoisuus loistivatkin nuorten Euroscola -tapahtumassa, ruukkilaiset nuoret törmäsivät Ranskan matkallaan myös toisenlaiseen Eurooppaan, siihen, joka ei näyttänyt parasta puolta itsestään. Sekin tuli selväksi, että Ranskassa olisi hyvä osata paikallista kieltä. Nimittäin palvelu kaupan kassalla loppui lyhyeen, jos yritti kääntää keskustelun englannin kielelle. Siinä tilanteessa tunsi olevansa ulkopuolinen. Ihanaa kuitenkin oli, kun limutölkki maksoi puolet siitä, mitä kotona Ruukissa.