Katumaastureiden määrä sen kun nousee ja jokaisella itseään kunnioittavalla valmistajalla kuuluu sellainen olla. Mazda on nokittanut kilpailijoita viimeksi omalla näkemyksellään ja taitaa olla niin, että Porschen Cayennen jälkeen Mazdan uusi CX-7 on lähinnä urheiluauton ja katumaasturin yhdistelmää. Hinta vain on huomattavasti Porschea edullisempi.
Vaikka auto tuli Suomen markkinoille vasta tämän syksyn aikana, ihan uusi malli ei ole kyseessä. Auto tuotiin kaupankäynnin kannalta ymmärrettävistä syistä markkinoille ensin USA:ssa jo vuoden 2006 alussa. Euroopan ensi-iltansa se näki lokakuussa 2006 Pariisin autonäyttelyssä ja nyt lähes vuotta myöhemmin se on tarjolla myös suomalaisille. Tosin Eurooppaan myytävät mallit eroavat hieman USA:n versiosta. Muun muassa ulkonäköä ja jousitusta on viilailtu täkäläiseen makuun paremmin sopivaksi.
CX-7 on kaikin puolin iso auto. Sen vauhdikas muotoilu kuitenkin piilottaa osan auton koosta, jos sitä katsoo vähän kauempaa. Esimerkiksi tuulilasin kallistus on asteissa mitaten jopa suurempi kuin useassa varsinaisessa urheiluautossa.
Koskapa Mazda on nykyisin enemmän ja vähemmän yhteistyössä Fordin kanssa, oma mielenkiintonsa on myös sillä, että Fordin tulevista malleista, niin sen omasta katumaasturi Kugasta kuin Fiestan seuraajaksi esitetystä Vervestäkin löytää helposti samoja linjauksia, jotka seiskassa on jo toteutettu.
Katumaasturien tapaan autossa istuu varsin korkealla. Tämä tekee muun liikenteen seuraamisen helpoksi ja pakkohan se on myöntää, isommassa autossa tuntee olonsa turvallisemmaksi kuin pienessä.
Mittaristo on urheiluautomaisesti sijoitettu putkiin ja numeroiden punainen valaistus korostaa omalta osaltaan auton menevyyttä. Hallintalaiteista osa on sijoitettu ohjauspyörään ja esimerkiksi keskikonsolin katkaisimet ovat tarpeeksi isoja vaikka talvikintaat käsissä käsitellä.
Auton saa toistaiseksi vain yhdellä moottorivaihtoehdolla. 2,3 MZR turbo-moottori on tuttu henkilöautopuolelta MPS-malleista, mutta se tarjoaa mukavasti suorituskykyä tässäkin autossa ja mikä parasta se on myös käyttökelpoisessa muodossa. Kuusivaihteinen manuaali on niin ikään ainoa vaihteistovaihtoehto eikä automaattia ole tiettävästi edes luvassa.
Varusteluvaihtoehtoja sen sijaan on kaksi: elegance ja touring. Perusvarustelukin on sen verran hyvä, että lähes 5 000 lisäeuron sijoittaminen touring-varustelun tuomaan lisäylellisyyteen tuntuu lähes turhalta investoinnilta.
Ajossa auto on yllättävän mukava. Jousitus nielee pahimmat röykyt mukisematta ja moottorin suorituskyky erityisesti maantieajossa on jouhevaa aina kuutosvaihdetta myöten. Se käykin normaaleissa olosuhteissa hyvin myös ohituksiin.
Kiinteä neliveto toimii aktiivisesti jakaen voimaa etuvedosta aina 50-50 tasajakoon etu ja taka-akselien välillä.
Isoksi ja suorituskykyiseksi bensiinimoottoriksi auton kulutuskin pysyy jota kuinkin kohtuullisissa luvuissa. Maantieajossa kulutus pyörii 8-10 litran välillä, kaupunkiajo kuluttaa sen verran enemmän, että keskikulutus pyörii 11 litran hujakoilla.
Diesel-moottorilla varustettuna auto tietysti pääsisi mukavampiin kulutuslukemiin, mutta ainakaan toistaiseksi sellaista ei autoon ole luvassa.