Matti Hau­ta­mä­ki oli 2000-lu­vun alussa mi­ta­li­roh­mu – Mäkiura päättyi ker­ral­la ke­vääl­lä 2012, ja nyt hänet löytää veturin oh­jaa­mos­ta.

Oulu, – Murteet menevät kuulemma iloisesti sekaisin, vaikken sitä itse huomaa.
Matti Hautamäki aloitti veturinkuljettajana heti hyppyuransa jälkeen.Pyynnöstä hän otti selfien Forum24-lehteen. Ura oli menestyksekäs. Henkilökohainen olympiavoitto jäi vain pisteen päähän vuonna 2006.
Matti Hautamäki aloitti veturinkuljettajana heti hyppyuransa jälkeen.Pyynnöstä hän otti selfien Forum24-lehteen.
Matti Hautamäki aloitti veturinkuljettajana heti hyppyuransa jälkeen.Pyynnöstä hän otti selfien Forum24-lehteen.
Kuva: Matti Hautamäki

Matti Hautamäen loistava mäkihyppyura päättyi maaliskuussa 2012.

– Se oli laakista raikas. En ole käynyt mäkitornissa sen jälkeen, Hautamäki kertoo puhelimitse kotoaan Kuopiosta.Lopettamispäätös piti, koska se ei ollut hetken mielijohde tai äkkiväärä puuskahdus.

Ratkaisu oli muhinut jo parin vuoden ajan: yhä useammin oli tullut tunne, että kaikki saavutettavissa oli saavutettu.

Paljon Hautamäki, Janne Ahonen ja kumppanit saavuttivatkin.

Pikkuisen paremmalla onnella Hautamäen mitalisaalis olisi ollut vieläkin kirkkaampi. Torinon olympialaisissa 2006 Hautamäki hävisi normaalimäen kullan Lars Bystølille vain pisteellä ja Salt Lake Cityssa 2002 Saksa vei joukkuekullan Suomelta vain 0,1 pisteellä.

– Niin, se olisi legendaarinen kisa, Hautamäki yllättäen melkein naurahtaa niukalle tappiolle. Jossiteltavaa ei jäänyt, parempi voitti.

Hautamäki oli voittamassa useita joukkuemitaleita. Hän oli lähes aina ankkurina, ei kuitenkaan silloin, kun Saksa voitti täpärästi.

– Olin ankkurina kai sen takia, että olin varmin hyppääjä. En aina kovin, mutta varmin.

Hautamäki selittää varmuuttaan sillä, että joukkuekisassa hypättiin porukan puolesta, eikä virheitä saanut tehdä. Yksilökisassa oli lupa "yrittää liikaakin ja mokeltaa".

Nuottasaari

Hautamäen Oulu-muistot vievät lapsuuteen. Ensimmäiseksi tulee mieleen Nuottasaari. Isä oli töissä tehtaalla ja Hautamäet asuivat tehdasalueella.

Myöhemmin Hautamäet muuttivat Kaakkuriin, jossa vanhemmat asuvat vieläkin.

– Nuottasaaren koulua kävin pisimpään. Välillä olin Kiviniemen koulussa ja yläasteen kävin Kuusiluodossa.

Hautamäki kertoo olleensa kasin oppilas: tasaisen harmaa, joka ei aiheuttanut hankaluuksia kenellekään.

Kuusiluodon jälkeen tuleva mäkisankari pyrki ja pääsi Kuopion urheilulukioon.Kuopio oli siihen aikaan ehkä koko maailmankin mäkihyppykeskus ja suurmäki oli juuri valmistunut. Lisäksi siellä asui myös pari vuotta vanhempi Jussi-veli.

Samoihin aikoihin Hautamäki pääsi ensimmäisiin maailmancupin osakilpailuihin mukaan.

Usko omiin mahdollisuuksia kasvoi nopeasti, kun "kiusasin kisoissa esikuvina pitämiäni urheilijoita".

Sattuma saneli

Urheilu-uran jälkeen Hautamäen oli löydettävä ammatti. Avuksi tuli sattuma:

Veturinkuljettajana ollut kaveri osasi suositella ammattia ja "vaimo äkkäsi samalla, että nyt on paikka auki".

Hautamäki opiskeli Helsingissä teoriaa tiiviit kolme kuukautta. Sitten puoli vuotta sorvin ääressä ohjaajan valvovien silmien alla ja lopuksi useita kuukausia kokeneemman kuskin kontrolloimana.– Nyt olen ollut veturinkuljettajana seitsemän vuotta.

Hautamäki leimaa kellokorttinsa Kuopion veturitallilla. Useimmat työvuorot vievät Kouvolaan ja takaisin, Jyväskylään ja takaisin tai Kajaanin ja takaisin.

Yhdessä välissä Hautamäki ajoi myös Ouluun.

– Kaakkuri on kasvanut paljon lapsuusajoistani, mutta kyllä seudun silti tunnistaa veturin ikkunasta.

Miksei kulje?

Kun Hautamäen tasoisen ex-hyppääjän saa puhelimeen, on lähes pakko kysyä syitä suomalaisten viime vuosien heikkoon menestykseen. Miksi mäessä ei kulje?

Syitä on monia ja "moni on varmaan niitä miettinyt", hän vastaa.

Jo 2000-luvun alussa näki, että kehitys alkaa kysyä resursseja yhä enemmän ja Suomen mahdollisuudet vastaavasti käydä vähäisiksi. Kun mäkikeskuksia suljetaan, mäkitorneja puretaan ja rahahanat tiukkenevat, lopputulos on arvattavissa. Harrastajamäärätkin ovat laskeneet ja olivat välillä "lähes olemattomat".

– Kisat näytetään maksukanavilla. Lasten on vaikea innostua lajista, kun se ei näy missään.

Hautamäki itse on käynyt katsomassa maailmancupin kisoja muun muassa Rukalla ja oli toissa talvena tuttavapariskuntien kanssa MM-kisoissakin.

– Välineet ovat kehittyneet valtavasti: puvut, sukset, monot, siteet. Aivan kaikki.

Oulua ja savvoo

Matti Hautamäki ei ole noussut mäkitorniin sitten Planican 2012, mutta kunnostaan hän huolehtii edelleen.

Talvella hän hiihtää, mutta muuten maistuvat pallopelit: lentopallo, sulkapallo ja tennis.

Mutta kumpaa kieltä hän puhuu: Oulun murretta vai savvoo?

FAKTA:

Matti Antero Hautamäki

Syntynyt 14.7.1981 Oulussa.

Kolme olympiahopaa: joukkuemäki 2002 ja 2006, normaalimäki 2006.

Yksi MM-kulta: joukkuemäki 2003.

Kolme MM-hopeaa: suurmäki 2003, joukkuemäki 2001 ja 2005.

Viisi mitalia lentomäen MM-kisoista.

Maailmanennätyksen 231 metriä haltija 2003–2005.

16 maailmancupin osakilpailuvoittoa.