Suomalaisten mielestä matkapuhelimet lisäävät turvallisuutta ja ovat välttämättömiä ystäväpiirin ja perheen yhteydenpidon kannalta. Tilastokeskuksen raportin mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista kokee matkapuhelimen lisäävän turvallisuutta.
Matkapuhelinta käytetään ensisijaisesti henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen, ja kiinnostus uusiin niin sanottuihin lisäarvopalveluihin näyttää jopa vähentyneen. Eniten kiinnostusta herättävät lisäarvopalvelut, jotka opastavat reitin valinnassa vieraalla paikkakunnalla tai ilmoittavat kirjaston lainojen erääntymisestä.
Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen raportista Tietoyhteiskunnan kehkeytyminen. Raportissa tarkastellaan suomalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien ja -asenteiden muutoksia vuosina 1996-2002.
Tietotekniikkaa työssä
ja koulussa
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö työpaikoilla on lisääntynyt viime vuosina edelleen. Viime vuonna yli puolella työntekijöistä oli mahdollisuus päästä internetiin työpaikaltaan. Internetyhteys on sitä yleisempi, mitä suurempi yritys on kyseessä. Alle viiden hengen yrityksissä nettiyhteyksiä on vielä vähän.
Kouluissa tietotekniikkaa hyödynnetään monipuolisesti. Peruskoulujen, ammattikoulujen ja lukioiden oppilaista neljä viidestä oli käyttänyt tietokonetta koulussa. Ammattikouluissa käytettiin tieto- ja viestintätekniikkaa yleisemmin ja monipuolisemmin kuin lukioissa tai peruskouluissa.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kouluissa kasvoi vuodesta 1996 vuoteen 1999 nopeasti, mutta sen jälkeen muutokset ovat olleet hitaita.
Tietoyhteiskunnan kehkeytyminen -raportin mukaan suomalaisten perustaidot tekstinkäsittelyn, sähköpostin ja internetin käytön osalta ovat hyvät. Suomesta on kehkeytynyt vajaassa vuosikymmenessä tietotekniikkayhteiskunta, mutta myös yhteiskunnan toimintatavat ja -rakenteet ovat muutosvaiheessa.
Raportin mukaan tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta Suomesta on kehkeytymässä myös tietoyhteiskunta.
Pohjoismaat edelläkävijöitä
Samaan aikaan kun yhä useampi suomalainen on sinut tietokoneen kanssa, joissakin Euroopan maissa vasta totutellaan uuteen tekniikkaan. IBM:n sähköisistä koulutusratkaisuista vastaava johtaja Richard Straub. vaatii Euroopan unionia tukemaan sähköisen lukutaidon kehittämistä.
Straub viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan vain 58 prosenttia eurooppalaisista osaa käyttää tietokonetta. Puolet eurooppalaisista ei esimerkiksi osaa käyttää internetiä.
Luvut osoittavat Straubin mukaan, että eurooppalaisten kulttuurinen valmius omaksua esimerkiksi sähköistä koulutusta on suhteellisen alhainen.
Yleisesti tunnustetaan, että sähköisessä koulutuksessa vallitsee Euroopassa jako kahteen. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat jo pitkällä, mutta "etelä", mukaanlukien Saksa, laahaa perässä.