Mat­kal­le al­ku­rä­jäh­dyk­sen maail­maan

Hiukkaset kiertävät ympyrärataa tiedekeskuksessa Cernissa, Sveitsin ja Ranskan rajalla. Oululaisten lukiolaisten ryhmä pääsee tutustumaan laitteeseen.

Oululainen lukiolaisryhmä lähti tutustumaan alkuräjähdyksen fysikaaliseen ilmiöön, josta kaikki maailman eliöt ovat peräisin. Siili jää kaipaamaan koululaisia.
Oululainen lukiolaisryhmä lähti tutustumaan alkuräjähdyksen fysikaaliseen ilmiöön, josta kaikki maailman eliöt ovat peräisin. Siili jää kaipaamaan koululaisia.

Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.

Parinkymmenen oululaisukiolaisen ryhmä lähti lauantaina retkelle Cerniin, Sveitsiin. Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkoston järjestämä reissu on miltei jo muodostunut perinteeksi.

"Tänä vuonna Madetojan, Lyseon ja Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukioista kerääntyi porukka, joita yhdistää kiinnostus fysiikkaan", reissua luotsaava Sykin fysiikan opettaja Katja Komulainen kertoo.

Matkalle ei lähdetä hetken mielijohteesta, vaan kouluvuoden kohokohtaa on preppailtu pitkin kevättä.

"Kävimme yliopistolla nauttimassa alaan perehtyneiden professorien luennoista ja vierailimme sairaalassa, jossa näimme, miten hiukkaskiihdytin käytännössä toimii. Kun mielenkiintoinen asia konkretisoituu, se tuntuu hienolta", Tuomas Anttila, 18 selvittää innostuneena.

Matkalaiset eivät pidä hiukkaskiihdyttimeen tutustumista oikopolkuna päästä ulkomaille, vaan he todella huokuvat innostusta fysiikan ilmiöitä kohtaan.

"Meillä on kaikilla pitkä fysiikka. Nyt pääsemme ihmettelemään, kun tiede pyrkii löytämään puuttuvan renkaan fysiikan standardimalleista", Sami Erkinantti, 17 huokaisee.

Jo ennen varsinaista matkaa ryhmälle on selvitetty, mitä tulevat päivät pitävät sisällään. Mikko Marttila,17, paljastaa, että oppilaiden päivät ovat tunnin tarkkuudella ohjelmoitu.

"Me pyöritään siellä muutama päivä, jotka ovat pyhitetyt ainakin suomalaistutkijoiden esittelykierrokselle ja luennoille. Lisäksi pääsemme tutustumaan Geneven kaupunkiin", Tuomas selventää.

Porukka myhäilee tyytyväisenä, sillä he pääsevät kurkistamaan itse hiukkaskiihdyttimen sisälle.

"Se on mahdollista, koska rikkoutumisen takia laite ei ole käynnissä. Sen jäähdytys petti ja nyt sitä huolletaan", Tuomas valaisee.

Ryhmästä huokuu vankka asiantuntevuus, mitä hiukkaskiihdyttimiin tulee. Miten kiihdytys olisi yksinkertaistettavissa asiaan vihkiytymättömälle? Miksi hiukkaset halutaan niin valtavaan vauhtiin?

"Laitteella etsitään sitä kaikkein pienintä, atomiakin pikkuruisempaa osasta", Sampo Kouri, 18, selventää.

"Cernissä yritetään ratkaista alkuräjähdyksen salaisuus", Mikko paukauttaa ilmeenkään värähtämättä.

Oppilasryhmässä kaikki aikovat pyöriä fysiikan maailmassa myös tulevina vuosina.

"Olen pohtinut, josko lähtisin opiskelemaan energiatekniikka tai teknillistä fysiikkaa", Sampo paljastaa. Mikolla tähtäimessä siintävät kosmologian oppikirjat. Moni nuorista tavoittelee sisäänpääsyä lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Cernin fysiikan tutkimuskeskus on usean Euroopan maan yhteisprojekti, joka on saanut osakseen myös vastustusta. Saksalaisen professorin Otto Löslerin mukaan hiukkasten törmäys saattaa pahimmillaan tuottaa jopa mustia aukkoja.

Seuraavana vuonna järjestettävälle Cern-matkalle on haku parasta aikaa auki. Lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat voivat hakeutua mukaan vihjaamalla asiasta esimerkiksi omalle fysiikan opettajalle.

Ilmoita asiavirheestä