Viimeksi Pikisaaren Merimiehenkotimuseo oli avoinna yleisölle kesällä 2014. Ohikulkijoiden, paikallisten ja muualta tulleiden oli helppo poiketa sillan yli Pikisaaren puolelle tutustumaan Oulun vanhimpaan säilyneeseen hirsitaloon sekä merimieshenkiseen museoon. Matilan talon pääovelta uteliaisuuttaan sisään kurkistelleet toivotettiin astumaan peremmälle. Sisäänpääsymaksua ei peritty.
Sittemmin Pikisaaren portiksi nimetty Matilan talo on ollut suljettuna.
Matilan talon korjaustyö valmistuu pitkän rupeaman jälkeen vuoden loppuun mennessä ja Merimiehenkotimuseo avataan yleisölle kesällä 2019.
Työryhmä valmistelee parhaillaan uuden perusnäyttelyn käsikirjoitusta. Mukana suunnittelussa on tutkija Kaija Niemitalo Pohjois-Pohjanmaan museosta.
– Uuden perusnäyttelyn näkökulmaa avataan merimiehen vaimon ja lasten elämän kautta.
Matilan talon toimintaan tulee muutoksia ja museon näyttelytilaa tiivistetään. Merimiehenkotimuseo sijoitetaan tupaan ja kamariin talon Pikisaaren puoleiseen päähän. Talon kaupungin puoleiseen päätyyn tulee muuntuvaan käyttöön suunniteltu tila.
– Tilaa ei ole paljon, mutta pienimuotoisessa näyttelyssä tuomme esille talon vaiheita ja Pikisaaren historiaa.
Tilaan on suunniteltu myös koululaisten ja päiväkotien työpaja- ja kokoustila.
– Haluamme houkutella Pikisaareen mahdollisimman paljon uusia kävijäryhmiä.
Remontti aiheutti sisäilmaongelman
Pohjois-Pohjanmaan museo aloitti Matilan talon korjaustyöt pienellä budjetilla vuonna 2015. Korjaustöitä hidasti talon arvioitua surkeampi kunto.
– Olisi noloa, jos talo ei olisi kunnossa. Matilan talo on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas kohde Oulussa. Remontin jäljiltä se tulee olemaan Museo- ja tiedekeskus Luupin toiminnan näyteikkuna, sanoo Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka.
Talossa oli vakavia sisäilmaongelmia eikä kevyttä ratkaisua remontin jatkamiseen löytynyt.
Sisäilmaongelmista tiedettiin jo 1990-luvun lopussa. Ongelmasta yritettiin päästä eroon uusimalla talon lattiarakenteita vuonna 2005. Loppujen lopuksi ongelma osoittautui niin pahaksi, ettei työntekijöitä pystytty pitämään talossa, saati päästämään asiakkaita sisään.
Pääasiallinen syy ongelmaan oli talon siirron yhteydessä tehty lattiaratkaisu. Matilan talo siirrettiin Kirkko- ja Nummikadun kulmasta Pikisaareen vuonna 1982.
– Ennen siirtoa talo oli multiaisperustuksella ja kun talo siirrettiin, rakennettiin tuulettuva alapohja eli rossipohja. Toteutus oli tehty huonosti, kertoo Tikka.
Pohjois-Pohjanmaan museo sai korjaustyöhön vetoapua Oulun seudun ammattiopiston Pikisaaren yksikön restaurointilinjan opiskelijoilta. Talon yläpohja saatiin valmiiksi, mutta remontin edetessä ilmeni uusia ongelmia.
Talo ympärivuotiseen käyttöön
Matilan talon remontin rahoitus järjestyi reilu vuosi sitten. Puikkoihin astui Oulun Tilakeskus ja asialla ovat restauroijat Puulastu Oy:stä.
– Korjaustyö maksaa sen mitä se maksaa, mutta nyt se saatetaan loppuun. Tähtäin on, että remontin jäljiltä 1700-luvulta oleva talo säilyy satoja vuosia eteenpäin, sanoo Tikka.
Remontti on edennyt sisätiloihin, mutta ennen kuin sisärakenteisiin päästiin käsiksi, taloa nostettiin 20 senttiä ylöspäin rakentamalla yksi hirsikerros. Myös välipohja uusittiin. Neljäs uuni purettiin, koska sen nostaminen katsottiin teknisesti liian haastavaksi, kertoo Tikka.
Parhaillaan talossa uusitaan lattiarakenteita ja helmikuussa tehdän sähkötöitä. Tikka arvio rakennusteknisten töiden valmistuvan syksyllä.
– Seinien kunto nosto-operaation jäljiltä on vielä kysymysmerkki. Voi olla, että joudumme uusimaan tapetteja ja sapluunalla tehtyjä seinämaalauksia.
Remontti mahdollistaa Matilan talon ympärivuotisen käytön. Joulukuusta kevääseen tyhjässä tilassa voidaan kuitenkin jo järjestää tapahtumia.
– Kevään puolella 2019 on sormiharjoitusten aika. Testaamme, millainen talo tulee jatkossa olemaan.
Yksi mahdollisuus Tikan mukaan on tehdä pikisaarelaisten ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyötä ja järjestää talossa kulttuuriin liittyvää toimintaa esimerkiksi näyttelyitä.
Oulun kulttuuripääkaupunkihanketta silmällä pitäen Matilan talo on Tikan mukaan sitä ominta Oulua.
– Matilan talolla on monia kytkentöjä merelliseen Ouluun. Se edustaa mennyttä ja tulevaa, Tikka sanoo.
Pikisaaren portti
Pikisaaren Merimiehenkotimuseo, joka tunnetaan myös nimellä Matilan talo, toimii Oulun vanhimmassa säilyneessä puutalossa.
Merimiehenkotimuseo on toiminut Pikisaaressa vuodesta 1989.
Oulun vanhin puinen rakennus on rakennettu vuosina 1737–39 alkuaan Limingan tullituvaksi Liminkaan johtavan tien varteen, silloisen Oulun kaupungin etelälaidalle.
Tullituvissa tullimiehet päivystivät, tarkastivat kauppatavarat ja kantoivat tullimaksun tulliluettelon mukaan. Pikkutullien perintä lopetettiin vuonna 1808.
Pikkutullien perinnän loputtua tullitupa siirrettiin Kirkko- ja Nummikadun kulmaan, jossa se oli aina vuoteen 1983, kunnes se siirrettiin Pikisaareen.
Rakennus säästyi Oulun kahdesta suuresta tulipalosta vuosina 1822 ja 1882.
Tulli-inspehtorin jälkeen rakennus ja Kirkko- ja Nummikadun kulmassa oleva tontti siirtyivät käsityöläisten omistukseen.
Isak Matilainen työskenteli merimiehenä oululaisissa purjelaivoissa. Jäätyään maihin hän perusti perheen ja osti vuonna 1882 kaksi kolmasosaa Kirkko- ja Nummikadun kulmassa olevasta tontista. Hänen vaimonsa Margareta Matilainen piti leskeksi jäätyään maitokauppaa entisessä tullituvassa vuoteen 1910 asti.
Talossa toimi myös Limingan Osuusmeijerin maitomyymälä, ja kaupan myyjätär asui eteisen peräkamarissa.
Oulun kaupungin omistukseen rakennus siirtyi vuonna 1965.
Talossa oli jonkin aikaa vuokralaisia, mutta se oli pitkään tyhjillään. Yksi idea oli rakentaa Kirkko- ja Nummikadun kortteliin ulkomuseo.
Talo purettiin ja hirret siirrettiin nykyiselle museon paikalle Pikisaareen vuonna 1982.
Pohjois-Pohjanmaan museon Oulun pienoismallissa on nähtävillä talo, joka oli Matilan talon paikalla Pikisaaressa.
Lähde: Museo- ja tiedekeskus Luuppi, Oulun kaupunki.