Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Mar­ja-ala on nyt tu­hon­tiel­lä – pahin mah­dol­li­nen on to­teu­tu­mas­sa kun met­säs­sä on erin­omai­nen sato

Mielipidetekstin kirjoittaja on huolissaan marja-alan liiketoiminnasta. Kuvassa arkistokuva thaimaalaisista poimijoista itäisessä Suomessa.
Mielipidetekstin kirjoittaja on huolissaan marja-alan liiketoiminnasta. Kuvassa arkistokuva thaimaalaisista poimijoista itäisessä Suomessa.
Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva

Ulkoministeriö ja työ- elinkeinoministeriö tekevät mahdottomaksi oikeusvaltio Suomessa marja-alan yrittäjien liiketoiminnan. Se on nyt todella koetuksella.

Kahden syytteessä olevan yrityksen ja TEM:n virkamiehen korruptiosyytteiden vuoksi syyllistetään ilman yhdenkään oikeudenkäynnin päätöstä kaikki marja-alan yritykset, sekä viedään heiltä toimintaedellytykset.

Viime tipassa laaditaan sellaiset työehtosopimukset ja säännöt, jotka johtavat poimijoiden kannalta mahdottomaksi saada tuloja paremmaksi. Päinvastoin kulut lisääntyisivät ja huonosti pärjäävien joukko kasvaisi.

Yrityksien riskit nousisi kohtuuttomiksi sekä ennalta mahdottomaksi arvioida. Ainoa joka tästä hyötyisi, olisi Suomen valtio, mutta se ilo jäisi lyhytaikaiseksi, se olisi kuin lypsylehmän tappamista.

"Syyllistetään ilman yhdenkään oikeudenkäynnin päätöstä kaikki marja-alan yritykset, sekä viedään heiltä toimintaedellytykset."

Thaimaan työministeriössä oli poimijoiden aseman heikkeneminen huomattu. Se johti pari viikkoa sitten maastapoistumiskieltoon Suomeen lähteviltä poimijoilta. Ehtona oli, että kutsujayritys maksaa kaikki kulut. Lennot, kuljetukset lentokentältä, tulo ja takaisin, asuminen, ruokailut, autokyydit poimintapaikoille, poimintavälineet, koulutus. Mitään ei saa vähentää palkasta.

Yrityksien aseman tämä tekee ainakin haasteelliseksi, jopa mahdottomaksi.

Suomeen maksetut lentoliput ovat odottamassa lentojaan ja 900 poimijalle myönnetyt oleskeluluvat odottavat myös. Osalta on jo siirretty lähtöjä. Jokainen siirto maksaa.

Aivan uskomattomalta tuntuu ministeriöiden toiminta olla päättämässä yritysten toimintaedellytyksistä, neuvottelematta yritysten kanssa.

Alan yrityksillä ovat tosi isot investoinnit pakastamoihin ja marjojen käsittelylaitoksiin. Isolla vaivalla hankitut ostoverkostot sekä myyntiverkostot, jotka ovat yleensä vientimarkkinoille. Hillotehtaat eivät siedä välivuosia. Eikä liiketoiminnat toimi ilman raaka-aineen saantia.

Pitkästä aikaa on pohjoisessa Suomessa kypsymässä hyvä marjasato mustikassa ja puolukassa. Menetykset tilanteen näin jatkuessa ovat jo tälle satokaudelle lähemmäs sata miljoonaa euroa menetettynä liiketoimintana. Seuraukset tästä jatkuisivat vuosia vääjäämättömien konkurssien selvittelyissä.

Viimeisetkin mahdollisuudet suomalaisten ja täällä muiden halukkaiden poimijoiden myyntimahdollisuuksiin loppuvat.

Aivan käsittämätöntä on verovapaan marjanpoiminta määrätä työsuhteiseksi ulkomailta kutsuttujen poimijoiden kohdalta, kun omin voimin ei siihen enää kyetä.

Vielä kun tämä tapahtuu Suomessa oikeistolaisen hallituksen aikana, joka ei pysty puuttumaan ministeriöiden kohtuuttomiin päätöksiin.

Kari Jansa

Sotkamo