Kävimme juuri lomareissulla Kanarialla. Viikon reissu, oli lämmintä ja mukavaa. Vaimon kanssa kahdestaan, ja suora lento Oulusta.
Sovittiin, että yksi kappale käsimatkatavaroita riittää per sierainpari. Vaimo rupesi lähdön lähestyessä empimään ja ehdotti, että otetaan ainakin yksi koneen ruumaan menevä laukku lisäksi. Vastasin tiukasti, että asia on jo päätetty ja yhdessä sovittu, molemmilla yksi käsimatkatavara.
Minulla oli reppu jota pidämme kohteessa eväsreppuna, kun kävelemme pitkin rantateitä. Vaimolla pieni käsimatkatavaralaukku, ja huomasin kentälle mennessä, että hän oli ottanut myös pienen repun, kun ei ollut kaikkea tavaraa saanut mahtumaan muuten. Loin häneen seitsemän murheen katseen, ajattelin, että voi voi, ottakaa minulta pois tämä kalkki.
Lähtöselvityksessä ystävällinen virkailija kysyi, että tuleeko ruumaan menevää matkatavaraa. Vastasimme, että ei tule, ja hän pyysi laittamaan käsimatkatavarat puntarille yksi kerrallaan. Niitä oli nyt kolme, vaimoni omavaltaisuudesta johtuen. Ensimmäinen painoi 11 kiloa, reppuni painoi seitsemän kiloa ja vaimoni toinen käsimatkatavara, se toinen reppu, painoi kuusi kiloa.
Virkailija kertoi, että yksi pitää laittaa ruumaan ja käsimatkatavarat saavat painaa vain viisi kiloa kappale. Vähentäkää käsimatkatavaroista sen verran, että saadaan painot kohdilleen.
Tyhjensin omasta repustani yhden kirjan, termospullon, kahvipaketin ja sain sillä tilit täsmäämään. Vaimo teki omat vähennykset ja rupesimme täyttämään niillä irtotavaroilla ruumaan menevää laukkua, joka sekin oli jo valmiiksi aika täynnä. Siellä oli matkalla tarvittavien vaatteiden, saniteettipussien ja pyyhkeiden seassa myös meetvurstitanko, hapankorppurasia ja minullekin yllätyksenä vihreä Maiju-margariinirasia.
Katsoin vaimoani hämmästyneenä, että miten tuo margariinirasia on mukana, saahan sieltä margariinia kaupasta. Vaimoni katsoi minua hämmästyneenä kertoen ilmeellään, että tietoisesti en tiedosta, että olisin itse Maijun laukkuuni laittanut.
Saimme kaikki tavarat laukkuun ja maksoimme pyydetyn lisähinnan. Perillä odotimme matkatavarahihnan käynnistymistä ja juttelimme tonttinaapureidemme kanssa, jotka olivat sattumalta samalla lennolla.
Hihna rupesi pyörimään ja hihkaisin vaimolle, että sinä tunnet laukkusi, katsotko missä se tulee. Samassa tuli musta laukku, jonka vetoketju oli hieman raollaan ja sieltä pilkisti vihreä Maiju-margariinirasia. Tempaisin laukun hihnalta ja sanoin, että löytyi, kun oli tuttu margariinirasia. Naapurin rouva nauroi ja kysyi vaimoltani, että meinasiko mennä päiväykset vanhaksi, johon vaimoni vastasi, että juhlista jäi useampi rasia, niin otin yhden mukaan.
Lauri Laukkanen
Oulunsalo