Helsingin EM-kisojen pronssimies Ari Mannio ei säikähdä, jos Lontoon olympiakisojen keihäänheiton karsinnassa tai finaalissa sataa.
– Aika monessa heittoharjoituksessa on nyt satanut. Kelit eivät ole olleet ihan parasta, mutta on tullut kokemusta. Lontoossa kuitenkin sataa, Mannio sanoo.
Helsingin EM-karsinnassa kesän parhaansa 84,31 heittänyt Mannio on viimeistellyt olympiakuntoaan kovalla treenijaksolla, jolla EM-kisojen jälkeen notkahtanut heittovire käännettiin uuteen nousuun.
– EM-kisojen jälkeen vähän pääsin tyhjenemään, mutta nyt olen saanut hyvin rytmistä kiinni. Harjoituksissa on tuntunut paremmalta ja paremmalta, Mannio sanoo.
Viime ajat Mannio paiskonut kahden heittotreenien viikkoja. Ne ovat tuoneet heittoon ruutia.
– Nousujohteista on ollut. Viimeisessä harjoituksessa alkoi löytyä jo pikkuisen tehoakin, Mannio myhäilee.
– Nyt kun harjoittelua on kevennytty, paikat ovat alkaneet sulaa. Se on tuonut myös lisää liikkuvuutta.
Sektorien mittauspistettä osoittavan V-kirjainmerkin puuttuminen vauhtijuoksuradan pinnasta Lontoossa ei kiusaa Manniota. Hän ei rytmitä heittoaan sen mukaan.
– Minulle sillä ei ole merkitystä. En ole koskaan huomannut, onko sitä merkkiä tai ei. Se, ettei heittoviiva ole nurmikon rajalla, voi vaikuttaa vähän, mutta en usko, että sitä kilpailutilanteessa huomaa.
Tilastokärki vaisu, taso laaja
Keihästilaston kärki ei tänä kesänä ole ollut järin häikäisevä: Vitezslav Vesely 88,11, Vadims Vasilevskis 86,50, Stuart Farquhar 86,31. Mannio uskoo tilanteen korjautuvan, jos sää suosii olympiakisojen keihäänheittoa.
– Kisoissa tulee pitkiä heittoja, jos sää on hyvä. Ja vaikka tilaston huippukärki ei ole nyt niin kova kuin normaalisti, niin tasoa on. Moneen vuoteen ei ole ollut näin paljon 80 metrin ylityksiä, Mannio sanoo.
– Mitaleille pitää finaalissa heittää yli 85 metriä ja karsinnassakin on heitettävä päälle 81 metriä, mutta tuskin karsintarajaa (82 metriä).