Ari Manniosta piti tulla jääkiekkoilija, mutta keihäänheitto veti pidemmän korren.
--?Ajattelin, että jos joskus pääsisi NHL:ään pelaamaan, Mannio kertaa lapsuuden haavettaan Daegun MM-kisojen mediatilaisuudessa.
Kun nyt tavoitellaan MM-menestystä, ollaanko siis keihäänheiton NHL-liigassa?
--?Näin voisi sanoa. Stanley cupia tavoitellaan, hyväntuulinen heittäjä veistelee.
Kolmosdivisioonan jääkiekko Lehtimäen Jyskeen paidassa kuuluu Mannion talveen. Se on jo vuosia ollut osa sitä nousujohteista harjoittelua, jolla hän kavunnut niiden heittäjien joukkoon, joilla on mahdollisuus menestyä Daegun MM-kisoissa.
--?Pistesija on ollut tavoitteena kauden alusta lähtien, Mannio linjaa.
Miesten keihäät halkovat Daegun stadionin ilmaa ensin karsinnassa torstaina ja sitten lauantaina finaalissa. Karsintaraja on 82,50 metriä.
--?Yritän heittää täällä kauden parhaani. Mokpon harjoitusleirillä tein kaksi heittotreeniä, joista toinen oli kovempi, ja hyvältä näytti, Mannio sanoi.
Perämetsässä sai olla rauhassa
Kauden mittaan säästeliäästi kilpaillut Mannio runttasi Turun Kalevan kisoissa vajaat kolme viikkoa sitten kesän parhaansa 85,12. Tuloksen kohentaminen finaalissa veisi Lahden urheilukoulun kersantin mukaan mitalitaistoon.
--?Arin heitto on täysin kohdallaan. Jos hän saa saman rentouden siirrettyä kilpailuheittoon, niin hyvä tulee, arvioi Mokpon leirillä Mannion heittoja katsellut MM-joukkueen valmentaja Hannu Kangas.
Mannio voitti pari vuotta sitten 22-vuotiaiden EM-kultaa. Valmentajaisä Tapio Mannion kanssa tuolloin rakennettu kunnon viimeistelyohjelma on ollut pienin tarkennuksin käytössä MM-kisoihin valmistautuessa.
Menestyspaineitakaan ei tunnu Mannion korvien väliin kertyneen.
--?Mokpossa eivät kisat käyneet mielessä. Siellä perämetsässä sai olla ihan rauhassa, keihäänheittäjien valmistautumisleirin pingismestari sanoo.
80-metrisiä harjoituksissa
Mykoplasmabakteerin kourista viimeisen neljän viikon aikana kisakuntoon toipunut Tero Pitkämäki ei enää kadu, että lähti mukaan Daeguun.
--?Ei se ole harmittanut enää viime päivinä, huojentunut Pitkämäki virnistää.
Hymy palasi Pitkämäen huulille, kun keihäs alkoi viimein lentää Mokpon leirillä.
--?Aika varmasti olen yli 80 metrin heittänyt, Pitkämäki kertaa leirin kahta heittotreeniään.
Kunnossa ovat myös ominaisuudet, kuten voimat, loikat ja lupaavaa kieltä puhuvat kehon irtiottokyvystä kertovat kuulanheittotulokset. Pitkämäelle se on tärkeä viesti.
--?Teron heittäminen perustuu hyvään fysiikkaan. Jos se ei ole ihan tapissa, heittosuorituskaan ei onnistu, Pitkämäkeä valmentava Kangas sanoo.
Kankaan mukaan sydänkesän sairasteluiden aikana Pitkämäen heitosta kadonnut räjähtävyys on palannut. Varmuutta heittoon ajettiin lyhentämällä vauhtia 3,5 metriä eli askelparin verran jo Lappeenrannan Eliittikisaan.
--?Näin tehtiin, kun todettiin, ettei vauhti oikein imenyt loppuun asti. Tämä vauhti on toiminut treeneissä ja yhdessä kilpailussa hyvin, Kangas sanoo.
Torstaisessa karsinnassa Pitkämäen mukaan ykkösasia on saada keihäs lähtemään oikeaan asentoon. Hyvien harjoitusten vankistamaa itseluottamusta kaihertaa vain kilpailujen vähyys.
--?Ainoa huoli on se, että kaksi viimeistä kisaa on mennyt miten sattuu, mutta luotan siihen, että olen mukana finaalissa.