Kun Malta liittyi Euroopan unioniin toukokuun alussa, siitä tuli samalla EU:n asukasmäärältään pienin jäsenmaa. Maltan saarivaltiossa on asukkaita vain 400 000 eli 50 000 vähemmän kuin tähän asti viimeistä sijaa pitäneessä Luxemburgissa.
Sisilian eteläpuolella sijaitseva Malta on muutoinkin hiukan poikkeava ilmestys eurooppalaisella näyttämöllä. Maltan liittymisen myötä EU saa ensi kerran jäsenmaan, jossa puhutaan seemiläiseen kieliryhmään eli arabialle ja heprealle sukua olevaa kieltä.
Maltalaiset ovat ilmeisestikin paitsi EU:n pienin myös monessa suhteessa vanhoillisin kansakunta. Laillista avioeroa ei Maltan lainsäädäntö tunne. Ja liittyessään EU:hun Malta sai erivapauden säilyttää nykyisin aborttilainsäädäntönsä, jonka mukaan abortista saatetaan langettaa kolmen vuoden vankeustuomio. Samansuuntaisen erivapauden sai aikanaan myös Irlanti.
Roomalaiskatolilaisuus on virallinen valtionuskonto, ja uskonto leimaa Maltassa ihmisten elämää suuremmassa määrin kuin muualla Euroopassa. Monet suhtautuivat EU:hun liittymiseen epäillen nimenomaan uskonnollisista syistä, kun liittymisestä järjestettiin kansanäänestys viime vuonna.
- Kunhan eivät koske kirkkoomme. Kunhan eivät tuo tänne aidsia, aborttia ja avioeroa, niin minun puolesta sen kun liitytään, puuskahti eräs iäkäs nainen ennen kansanäänestystä.
Liittymisen kannattajat voittivat kansanäänestyksen Maltassa lopulta niukin naukin, kun vain 53,6 prosenttia osallistuneista kannatti jäsenyyttä.
Maltalaiset eivät myöskään ole pyrkimässä muun Euroopan työmarkkinoille. Malta päinvastoin pelkää ulkomaalaisten vyöryä ja neuvotteli siksi erivapauden myös tällä alalla: seuraavien seitsemän vuoden kuluessa muista EU-maista tulevat joutuvat hankkimaan erityisluvan, jos aikovat asettua asumaan Maltassa.
Strategisesta sijainnistaan huolimatta Malta aikoo pitää ulkomaiset sotilas- ja laivastovoimat poissa maasta. Maltan nykyinen perustuslaki kieltää ulkomaisten joukkojen sijoittamisen maan alueelle. Pääministeri Lawrence Gonzin mukaan ulkomaiset sotalaivastot voivat saapua Maltaan vain korjattaviksi tai laivastovierailulle.
Maltalla on hyvät suhteet Libyaan ja Tunisiaan, jotka maltalaisten mukaan ovat olleet erittäin tyytyväisiä Maltan liittymisestä EU:hun.
Valloittajia foinikialaisista britteihin
Maltan sijainti Välimerellä Sisilian eteläpuolella ja lähellä Pohjois-Afrikkaa on tehnyt siitä kautta historian tärkeän tukikohdan, jota lukuisat valloittajat ovat yrittäneet kaapata. Antiikin aikana Maltan valtasivat foinikialaiset noin 800 eKr., karthagolaiset noin 500 eKr. ja roomalaiset 208 eKr.
Kerrotaan myös, että Odysseus vietti haaksirikkouduttuaan seitsemän vuotta Kalypson vieraana Maltan naapurisaaressa Gozossa ja että apostoli Paavali joutui Maltaan hänen aluksensa haaksirikkouduttua lähellä saarta. Luotettavammin on dokumentoitu, että sää oli kehno myös 1989, kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen johtajat Mihail Gorbatshov ja George H.W. Bush pitivät huipputapaamisen Maltan vesillä.
Arabit valloittivat Maltan 800-luvun loppupuolella. Sisiliaa hallinneet normannit alistivat puolestaan Maltan valtaansa 400 vuodeksi 1090 alkaen. Vuonna 1530 keisari Kaarle V luovutti Maltan turkkilaisten etenemisen estämiseksi Johanniittain ritarikunnalle.
Saaren vuokrana johanniittojen oli määrä luovuttaa joka vuosi keisarille haukka. Kyse oli siis elävästä haukasta eikä jalokivikoristeisesta kultapatsaasta niin kuin elokuvaklassikko Maltan haukka kertoo.
Lyhyen Napoleonin valtakauden jälkeen Englanti valtasi Maltan ja teki siitä siirtomaan 1814. Toisessa maailmansodassa saksalaiset ja italialaiset pommittivat ja saartoivat Maltaa. Saaren puolustus kesti, ja Englannin kuningas Yrjö VI myönsi saaren asukkaille yhteisen Yrjön ristin, korkeimman englantilaisen kunniamerkin. Malta itsenäistyi Englannin alaisuudesta 1964.
Lähteet: Reuters, DPA, Dagens Nyheter, International Herald Tribune