Ma­la­rian vaa­ral­li­suus unohtui

Malaria eli hyttysen levittämä kuumetauti on muistuttanut vaarallisuudestaan kuukauden sisällä, kun ainakin kymmenen suomalaista on sairastunut taudin vaarallisimpaan muotoon Länsi-Afrikan Gambiassa ja Senegalissa.

Malaria eli hyttysen levittämä kuumetauti on muistuttanut vaarallisuudestaan kuukauden sisällä, kun ainakin kymmenen suomalaista on sairastunut taudin vaarallisimpaan muotoon Länsi-Afrikan Gambiassa ja Senegalissa. Sairastuneet eivät joko olleet hankkineet estolääkitystä tai heidän lääkityksensä oli Afrikassa tehoton. "Kaikki matkaajat eivät todella tiedosta malarian vaarallisuutta. Sen alkuoireita, esimerkiksi kuumetta, päänsärkyä ja lihaskipuja, voi myös helposti luulla tavalliseksi flunssaksi", toteaa matkailulääketiedettä tunteva yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Mäntymaa.

Ilman hoitoa kuolee joka kolmas sairastunut. Maailmassa kuolee vuodessa yli miljoona malariapotilasta. Suomalainen menehtyi viimeksi kymmenen vuotta sitten. Malaria-alueelle lähdettäessä estolääkitys on tärkeä. Tehokkaat lääkitykset ovat meflokiini (Lariam), atovakoni + proguaniili (Malarone) tai doksisykliini. Klorokiini (Heliopar) ei riitä ehkäisyyn Afrikassa. Lääkäri arvioi tarvittavan malarianestolääkityksen matkakohteen ja matkan laadun perusteella. "Auringon noustessa ja laskiessa kannattaa pitää vaaleita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita sekä suojautua hyttyskarkotteilla ja permetriinillä käsitellyillä verkoilla. Esimerkiksi Off!-karkote olisi hyvä pakata matkaan, koska se sisältää dietyylitoluamidia", Mäntymaa selvittää.

Malarian vaarallisin muoto, falciparum-malaria lisääntyy jatkuvasti. Korkein riski sairastua on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja osissa Oseaniaa. Malarian estolääkitys tulee ottaa, jos matka suuntautuu esimerkiksi juuri Afrikkaan (pois lukien Pohjois- ja Etelä-Afrikka), Thaimaan pohjoisosiin, Kambodzaan ja Itä-Indonesiaan. Intiassa matkailijan malariariski on pieni ja vaihtelee vuodenajan mukaan. Nykyään lääkitystä kuitenkin suositellaan Pohjois-Goan rantakohteisiin meneville ja Goan alueella yli kaksi viikkoa oleskeleville matkaajille. Taudin riski onkin Juha Mäntymaan mukaan suurempi niin sanotuilla reppumatkailijalla. "Reppumatkaajat saattavat liikkua malaria-alueilla sadekausina, kulkea maaseudulla ja viipyä pitkän ajanjakson. Thaimaan lomarannoille tai Bangkokiin menevää turistia malaria ei käytännössä uhkaa", Mäntymaa valaisee.

Ilmoita asiavirheestä