Korosta sitä, mitä et voi peittää. Tämä lausahdus pätee niin moneen: sisustamiseen, pukeutumiseen, meikkaamiseen.
Itselleni marraskuu on aina ollut vaikea kuukausi. Kesäihmiselle jatkuva pimeys on myrkkyä. Mutta ehkä pimeyttäkin täytyisi vain korostaa, jotta sen saisi käännettyä positiiviseksi.
Taas viime marraskuussa, kun lunta ei näkynyt eikä kuulunut, mietin, että pimeydestä pitäisi tehdä kunnolla Oulun matkailuvaltti.
Marraskuussa järjestettävä Lumo-valofestivaali on herättänyt vuosi vuodelta enemmän ihastusta, eikä ihme. Valoteokset ovat näyttäviä ja toimivat ainoastaan vuoden pimeimpänä hetkenä. Juuri tällaista tapahtumaa voitaisiin tulla katsomaan kauempaakin.
Revontulia on turha tähyillä valoisaan aikaan. Synkkä syksy on usein lumisateista alkuvuotta parempi ajankohta seurata luonnon valonäytöstä.
Pimeys onkin oikeastaan mahtava juttu, kunhan sen hyödyntää.
"Vastakohtien voima" on yksi teema, jolla Oulua ollaan hakemassa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
Hankejohtaja ja luova neuvonantaja Piia Rantala-Korhonen perusteli tätä kyseistä sanaparia teemojen julkistustilaisuudessa viime viikolla sillä, että Oulu on ääripäiden kaupunki. Kun on valoisaa, on todella valoisaa. Kun on pimeää, on aivan sysimustaa. Välimuotoja ei juuri ole.
Myös Oulun Musiikkijuhlilla esiintyvä pianisti Iiro Rantala puhui samassa tilaisuudessa pimeydestä kertoessaan Finnish Calendar -kappaleestaan, jossa käydään läpi Suomen vuodenajat. Pilke silmäkulmassa hän kertoi, kuinka marraskuu on hänen suosikkinsa. Kaikilla on silloin lupa olla yrmynä. "Kutsun silloin ystäviä kylään. Te keräätte Australiassa greippejä, mutta katsokaa miten hienoa tämä meidän pimeys on."
Yleisö nauroi rytmikkäästi mukana.
Mitä jos näissäkin puheissa olisi totta toinen puoli? Ehkä me vain emme ole osanneet vielä ulosmitata pimeyden mahdollisuuksia.