600-800 g esikäsiteltyjä mansikoita
5 dl maitoa
150-180 g sokeria
4 kananmunankeltuaista
hivenen suolaa
40 g jauhoja
vaniljatanko tai nestemäistä vaniljaa
etsämansikka on Euroopan mantereella ikivanha marja. Sen sijaan nykyisin popsitut viljellyt mansikat ovat tulleet Amerikasta ja ovat edelleenkin jatkuvan jalostusprosessin tulosta.
Cromagnonin ihminen keräili takuulla metsämansikkaa, kuten myös antiikin roomalaiset. Matroonat käyttivät sitä kasvonaamioihinsa ja ilmeisesti myös huulipunana.
Keskiajalla mansikka siirrettiin metsästä kasvimaille ja pikkiriikkisen marjan kokoa ja satoa pyrittiin lisäämään mm. lannoituksella. Aurinkokuningas Ludvig XIV puutarhuri La Quintinie viljeli aikakirjojen mukaan taivaallisia mansikoita, joita nautittiin niin viinin kuin kerman kera.
Modernit suuret mansikat tuotiin ilmeisesti Amerikoista Eurooppaan vuonna 1713 ranskalaisen laivastoupseerin Fraizierin toimesta. Hän risteytti sitten useampia lajikkeita, joista tuli kaikkien vanhan mantereen mansikoitten kantaisiä.
Nykyisin uusia lajikkeita kehitellään liki liukuhihnalla ja kuten niin monen muunkin suuhunpantavan kohdalla, pääpaino on tuottavuudella ja säilyvyydellä eikä välttämättä makuseikoilla. Viime vuosina yli Euroopan rynnineet espanjalaiset jättiläismäiset mansikat ovat maultaan oikean mansikan kaukaisia sukulaisia.
Sesonki liki ympäri vuoden
Maailmalla tuotetaan vuosittain neljän miljoonan tonnin paikkeilla mansikkaa ja siitä reilu miljoona Pohjois-Amerikassa. Euroopan suuret tuottajat ovat Espanja, Italia ja Saksa.
Lajikkeitten maussa on selviä eroja ja eri kansoilla selviä makumieltymyksiä. Suomessa tykätään kovasti makeista mansikoista, kun taas perinteisesti Ranskassa viljellyt lajikkeet ovat huomattavasti happamampia.
Vaikka mansikan, jos minkä pitäisi olla sesonkituote niin uusien, pitkään säilyvien lajikkeitten ja modernien kuljetusmuotojen myötä marjaa saa lähes ympäri vuoden. Sydäntalvellakin tulee vähän mansua maapallon eteläiseltä puoliskolta.
Jotkut mansikkalajikkeet tuottavat yhden sadon, toiset kaksi. Jälkimmäisillä on kuitenkin vähemmän kaupallista merkitystä. Sen sijaan Keski-Euroopassa kotipuutarhoissa kaksisatoiset ovat kovassa huudossa.
Parhaalta mansikka maistuu suoraan ropposesta. Hopealla ovat yksinkertaiset reseptit, joissa ykkösenä on itse marja ja muut tilpehöörit näyttelevät vain statistin osaa.
Vaikka yllättävältä tuntuukin niin mansikat ovat monien yrttien ja mausteitten kavereita. Minttua, basilikaa, rakuunaa, korianteria, anista, inkivääriä, sitruunamelissaa ja pippuriakin käytettään marjojen höysteenä.
Pariisilaisen kolmen Michelin tähden ravintolan, Le Grand Véfourin, keittiömestari Guy Martin taiteilee tuhatlehtisiä, joitten täytteenä on mansikoita, tomaattia, mustia oliiveja ja vadelmasorbettia.
Periranskalainen mansikoitten valmistustapa:
Fraises à la crème fraîche,
mansikat ranskankermalla
4:lle hengelle
500 g-600 g mansikoita
noin 100 g sokeria
noin 2 dl ranskankermaa
tippa-pari punaviinietikkaa
5-6 tuoretta mintunlehteä mansikoihin
ja 8 koristeluun
puolikkaan sitruunan raastettu kuori
Valmistumisaika reilu pari tuntia, varsinaista työaikaa 10-15 minuuttia.
Leikkaa puhdistetut mansikat sopivan kokoisiksi paloiksi suureen kulhoon, lisää pari tippaa punaviinietikkaa ja sekoita. Tämä antaa mansuille pikkuisen lisäväriä. Ripottele mansikoitten päälle sokeri ja anna levätä viileässä ainakin tunti, jotta marjoista irtoaisi mehua. Lisää ranskankerma ja sekoita varovasti mutta todella hyvin ja anna maustua tunti jääkaapissa.
Ranskassa mansikoitten kanssa käytetään kiinteätä crème fraîche´ä. Jos käytät nestemäistä vatkaa sitä hivenen niin että se tarttuu hyvin mansikoihin.
Aseta mansikat jälkiruokalautasille ja ripottele päälle hakattua minttua ja raastettua, hyvin pestyn sitruunan kuorta.
Vaniljajäätelö sopii mainiosti tarjottavaksi crème fraîche-mansikoitten kera.
Tarte aux fraises, perinteinen mansikkapiirakka
1 murotaikinatyyppinen valmistaiki-
na, halkaisijaltaan noin 28 cm
1 annos crème pâtissière´a
Crème pâtissière -"vanukasta" käytetään runsaasti ranskalaisessa leipomisessa, mm. hedelmä- ja marjapiiraissa sekä kaikensorttisissa kakuissa. Crème pâtissière´lla täytetään myös esimerkiksi tuulihattutaikinaisia leivoksia.
Crème pâtissière on helppo valmistaa, kunhan sitä koko jäähdytysvaiheen ajan muistaa aika-ajoin sekoittaa vispilällä, ettei siitä tule paakkuista.
Crème pâtissière
Vatkaa suuressa kulhossa sokeri, kananmunan keltuaiset ja suola vaahtomaiseksi. Lisää jauhot kertaheitolla ja sekoita hyvin. Kaada päälle hiljakseen ja koko ajan vispilällä hämmentäen kiehuva maito, joka on maustettu vaniljalla.
Kaada sekoitus takaisin kattilaan ja lämmitä jatkuvasti hämmentäen, kunnes seos kiehuu. Ota pois tulelta ja jäähdytä nopeasti vaikka vesihauteessa. Muista vispilöidä useasti.
Levitä täysin jäähtynyt crème pâtissière tasaisesti piiraspohjalle. Aseta nätisti päälle puhdistetut, paloitellut mansikat. Jos haluat kiiltoa mansikkatortulle, sekoita mansikkahilloa pieneen vesimäärään ja levitä siveltimellä mansikoitten päälle.
Täysin samaan malliin voi valmistaa vadelma- tai vaikka mustikkapiirakan.