Suomalainen jazz on vahvimmassa nousukierteessä kuin kenties koskaan. Maailmalla on kallistettu korvat täällä tehdyn, eri tyylejä sekoittelevan klubijazzin puoleen. Monien mielestä Suomesta tuleva tarjonta on laadukkainta.
Brittiläinen BBC soittaa radio-ohjelmissaan mielellään Five Corners Quintetin, Quintessencen, Infekton ja Nu Spirit Helsingin musiikkia. Laatulehdet hehkuttavat artikkeleissaan härmäläisten kykyjä.
Mikäli levytuottajia on uskominen, täkäläinen klubijazz on lyömässä itsensä läpi myös kannattavana vientituotteena.
"Uusi jazz on ollut vientituote jo vuosia. Oman tallimme bändejä olemme vieneet noin kahteenkymmeneen maahan", sanoo levyalan yrittäjä Martti Heikkinen Töölön musiikkitukusta Helsingistä.
Mutta kuva ei ole aivan näin ruusuinen. Klubijazzilla olisi mahdollisuus huomattavasti suurempaan läpimurtoon maailman markkinoilla, mikäli se liikkuisi tarpeeksi suurilla saappailla.
Timantteja käsissä
Suomalaisten artistien ja bändien levyjä julkaisevat yleensä pienet yhtiöt, joissa ei ole kokopäiväisiä työntekijöitä. Useilla yhtiöillä on käsissään timantteja, joita ei voimavarojen puutteen vuoksi pystytä levittämään laajemmalle.
"Kotimarkkina on niin pieni, ettei kellään ole ainakaan vielä mahdollisuutta saada tällä elantoaan. Kaikki rakentuu ihmisten innostuksen varaan", huomauttaa Nine2five-levymerkin vetäjä Juha Ponteva.
Tuottajien mukaan Suomen suurin ongelma on puutteellinen tuki kevyen musiikin viennille. Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee hankkeita Musex Finlandin kautta, mutta pienten yhtiöiden talous- ja tuotantorakenteeseen se ei pysty vaikuttamaan.
"Jotta koko homma saataisiin kaupallisesti kestävälle tasolle, täytyisi ainakin levy-yhtiöiden vetäjien pystyä tekemään tätä täyspäiväisen työnä", Ponteva arvelee.
Tosin yhteistyö on voimaa. Maailmalla kysytty Five Corners Quintet teki äsken sopimuksen markkinoinnistaan kansainvälisen äänitejätin SonyBMG:n kanssa.
Koulutusta kiittäminen
Klubijazz-ilmiö on Suomessa nuori. Ensimmäiset jazzia, bossanovaa, hiphopia ja afrikkalaisia rytmejä sekoittelevat äänet alkoivat kuulua 2000-luvun alussa. Uusi jazztyyli rupesi uppoamaan teknoon kyllästyneisiin kuulijoihin.
Suomessa tyyli sai lisäksi oman leimansa. Kun muualla maailmalla klubijazzia sävelsivät ja esittivät lähinnä dj:t koneiden avulla, niin täällä tiskijukkien ympärille alkoi kerääntyä oikeita muusikoita.
"Ainutlaatuiseksi tämän tekee se, että väkilukuun nähden meillä on erittäin paljon kansainvälistä arvostusta nauttivia ammattitaitoisia muusikoita ja dj:tä", Ponteva sanoo.
Kaiken takana on iso K eli koulutus. Popjazz-opistoissa, konservatorioissa ja Sibelius-Akatemiassa koulitut muusikot osaavat sujuvasti soittaa eri tyylejä.
"Suomalaisen jazzin nousun alkoi, kun uudenlainen koulutusjärjestelmä rupesi suoltamaan korkeatasoisia muusikoita. Siitä on hyötynyt muukin musiikkielämä. Suomalainen heavy tuskin olisi niin suosittua ilman taitavia, kielitaitoisia muusikoita", Martti Heikkinen kiittelee.