Kaverukset lähtivät taivaltamaan kohti läheistä kukkulaa.
Kaikki olivat hyvällä tuulella ja matka taittui vikkelästi hyppelehtien ja lauleskellen.
Pian kolmikko oli perillä ja saman tien ne kipusivat mäen harjalle.
Kukkulan päältä näki pitkälle metsään ja hetken kolmikko vain ihaili keväistä maisemaa. Kati alkoi kuitenkin pian närkästyä pelkästä seisomisesta.
"Se voittaa, joka on ensimmäisenä alhaalla", Kati julisti, otti muutaman juoksuaskeleen, heittäytyi häntänsä päälle ja laski mäkeä alas.
Niina ja Olli vilkaisivat toisiaan ja sanaakaan sanomatta ne syöksyivät nopeasti Katin perään ottaen kaverin laskusta mallia.