Ma­det­ojan poika soittaa kroppaa

Oululainen fysioterapeutti Jarmo Madetoja, 47, on saanut tottua siihen, että häneltä kysellään Leevi Madetojasta. Oletteko mahdollisesti sukua oululaissäveltäjälle?

Jarmo Madetoja kokeili nuoruudessaan myös kitaransoittoa, mutta nykyään hän taivuttelee Oulun Lintulassa liikettä ihmisten nikamiin.
Jarmo Madetoja kokeili nuoruudessaan myös kitaransoittoa, mutta nykyään hän taivuttelee Oulun Lintulassa liikettä ihmisten nikamiin.

Oululainen fysioterapeutti Jarmo Madetoja, 47, on saanut tottua siihen, että häneltä kysellään Leevi Madetojasta. Oletteko mahdollisesti sukua oululaissäveltäjälle?

"Kyllä, Leevi Madetoja on isäni", hän vastaa.

"Ihanko totta! Harrastatko itse musiikkia?" kuuluvat seuraavat vuorosanat.

Tässä kohdassa ne, jotka tarkemmin tuntevat suomalaisen musiikin historiaa, saattavat vähän kohauttaa kulmakarvojaan. Madetojahan kuoli jo vuonna 1947 eikä Jarmo Madetoja näytä yli 60-vuotiaalta.

Pian selviää, että kyseinen Leevi Madetoja on vain nimikaima - toki myös läheistä sukua säveltäjälle ja lauantaina Oulussa kokoontuvan Madetojan sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja vuosilta 1985-1992.

Jarmo Madetoja syntyi veljeskolmikon kuopuksena. Myös hänen vanhemmat veljensä, Jukka Madetoja ja Jyrki Madetoja, ovat koulutukseltaan fysioterapeutteja.

Jarmo Madetoja sanoo olevansa ylpeä kuuluisasta säveltäjäsukulaisestaan. Omat lahjat kuitenkin suuntautuvat ruumiinkulttuurin puolelle, päälajeina koripallo, sivulajeina yleisurheilu, jääkiekko ja jalkapallo.

Fysioterapeutin työssään hän ei ole mitenkään erikoistunut muusikkojen vaivoihin.

"Monissa muissakin ammateissa työ rasittaa liian yksipuolisesti. Ongelmia syntyy, jos muusikko ei huolla itseään. Fyysisen kunnon hoitaminen takaa paremman mahdollisuuden keskittyä suoritukseen."

Alakoulussa Jarmo Madetoja vielä halusi kovasti musiikkiluokalle.

"Opettaja arvioi, että minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia tulla valituksi. Silloin pääsi itku, ja jätin pyrkimättä. Kova paikka, vaikkei siitä loppujen lopuksi aiheutunut traumaa."

Myöhemmin, kun Jarmo Madetoja pisti kavereiden kanssa pystyyn tiernapoikasakin, hänelle lankesi luonnostaan Mänkin eli tähdenpyörittäjän osa.

"Silloinkin pojat sanoivat, että ´älä Jamppe laula , pyöritä vain tähteä´. Ajattelin itsekseni, että tässä kun veivaa, niin liksa ainakin tulee helpolla."

Niinpä oppikoulun ensimmäisestä luokasta lähtien Jarmo Madetoja esitti kaikissa laulukokeissa Jaakko kullan. Musiikkinumerot olivat siitä huolimatta ysejä ja kymppejä, sillä rytmit hän hallitsi hyvin.

"Nykyisin lauleskelen tuttuja melodioita ihan omilla sanoilla, mikä ei mahdollisia kuulijoita läheskään aina miellytä."

Jarmo Madetojan mielestä ylivoimaisesti paras joululaulu on Leevi Madetojan säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama Arkihuolesi kaikki heitä.

"Leevi Madetojan suuremmat sävellykset eivät ole minulle oikein avautuneet. Oopperassa olen käynyt vain yhden kerran. Menin täällä Oulussa katsomaan Pjotr Tshaikovskin Patarouvaa. Se oli ihan hirveä kokemus ja lähdin väliajalla pois. Vaan kukapa tietää, jos sekin musiikin laji vielä nappaisi."

"Kevyttä musiikkia harrastan aika laaja-alaisesti. Suosikkejani ovat CCR, Elvis, Dire Straits, JJ Cale ja monet amerikkalaiset country-muusikot. Kuuntelen melodioita, en niinkään sanoja."

Ilmoita asiavirheestä