Mielestäni huhtikuun kuntavaalien keskeisimpänä tavoitteena puolueilla tulee olla monipuoluejärjestelmän saaminen maaseutukuntien valtuustoihin.
Vallalla ollut yksipuoluejärjestelmä ei ole osoittautunut toimivaksi. Kaikki keskeiset mittarit maaseutukunnissa näyttävät huonoja lukemia. Väestökehitys ja väestörakenne ovat surkeita. Kiinteistöjen ja yritysten arvo on selvästi heikentynyt, tai ne ovat muuttuneet arvottomiksi.
Suurimmat virheet maaseutukunnissa tehtiin 1960–80-luvuilla, jolloin kasvun ja kehityksen edellytykset olisi pitänyt luoda. Esimerkiksi entiseen kotikuntaani Pudasjärven Iso-Syötteelle oli tulossa 70-luvulla nykyiset Levin matkailusysteemit Lomaliittoineen ja muine kumppaneineen.
Pudasjärven keskustalainen valtuusto kieltäytyi hankkeesta, koska kuntaan ei haluttu vasemmistolaisia toimijoita. Pudasjärveltä jäi saamatta parisen tuhatta työpaikkaa ja miljardien investoinnit puoluepoliittisista syistä.
Sama tilanne oli entisessä Nummi-Pusulan kunnassa. Sinebrykoffin tehtaat olivat tulossa paikkakunnalle, mutta puoluepoliittisista syistä yritystä ei huolittu. Koff meni ja vaurastutti Keravan.
Pudasjärven väkiluku on nyt tippunut alle puoleen parhaista vuosista ja Nummi-Pusula on liitetty Lohjaan. Tämän kaltaisia maaseutukuntia on Suomessa paljon.
Suomessa puhutaan paljon maaseudun autioitumisesta. Suomessa maaseutu ei autioidu. Metsät ja pellot, maat ja mannut löytävät aina uudet haltijansa.
Suomessa autioituu maaseutukunnat. Kunta on kuntalain mukainen hallintoyksikkö. Samaisen lain mukaan kunnanvaltuusto on vastuussa kunnan tilasta ja kehityksestä ylimpänä päättävänä elimenä.
Yksipuoluejärjestelmän valtuustoissa on ajettu puolueen etu, maatalousyritysten etu ja milloin kenenkin etu, mutta kuntalain mukainen kunnan etu on jäänyt ajamatta. Tässä on mielestäni se juurisyy, miksi maaseutukunnat ovat autioituneet. Mielestäni puolueiden, poliitikkojen, tiedotusvälineiden, tutkijoiden ja ennen kaikkea maaseutukuntien ihmisten tulisi havahtua tässä asiassa.
Viime kuntavaaleissa tapahtui jo merkittävä käänne maaseutukuntien poliittisessa päätöksentekorakenteessa. Esimerkiksi Pudasjärvellä keskustan kannatus tippui 67 prosentista 52 prosenttiin.
Pudasjärvi on siis vain kahden prosenttiyksikön päässä muodollisesta demokratiasta ensimmäisen kerran historiassaan. Muutos ei vielä riitä. Kunnon monipuoluejärjestelmä valtuustoissa turvaa parhaiten kuntalain mukaisen kuntien ja kuntalaisten edun tulevaisuudessa. Tämä teema voisi toimia kaikkien puolueiden yhteisenä sateenvarjona muiden vaaliteemojen yläpuolella.
Heikki Karvonen
entinen pudasjärveläinen, Helsinki