Mää­rä­tie­toi­nen tai­tei­li­ja kulkee omaa pol­kuaan

Viidenkymmenen vuoden virstanpylväs ei tanssitaiteilija Tiina Lindforsia hetkauta. Luvut ihmisen elämässä eivät merkitse hänelle kovinkaan paljoa.

Tanssitaiteilija Tiina Lindfors seuraa taiteen kenttää laajasti ja käy muun muassa katsomassa Kansallisoopperan esityksiä.
Tanssitaiteilija Tiina Lindfors seuraa taiteen kenttää laajasti ja käy muun muassa katsomassa Kansallisoopperan esityksiä.
Tanssitaiteilija Tiina Lindfors seuraa taiteen kenttää laajasti ja käy muun muassa katsomassa Kansallisoopperan esityksiä.

Viidenkymmenen vuoden virstanpylväs ei tanssitaiteilija Tiina Lindforsia hetkauta. Luvut ihmisen elämässä eivät merkitse hänelle kovinkaan paljoa.

-- Mitä kypsemmäksi tulee, sitä enemmän elämästä ymmärtää.

Vuosien myötä Lindforsin polku on kirkastunut ja kristalloitunut niin, että oma tekemisen käsiala on löytynyt. Voimakkailla merkityksillä ladatut kerronnalliset teokset ovat Lindforsille ominaisia. Itsensä taiteilija määrittelee napakasti.

-- Olen hyvin määrätietoinen persoona, jonka taakse kätkeytyy ääretön herkkyys, joka avautuu näyttämöllä ja lähellä oleville ihmisille. Kyllä ihmiset tunnistavat, mikä on minun tekemäni työ.

Töillään hän pyrkii vaikuttamaan.

-- Olen vakaasti sitä mieltä, että taiteilijan pyhä tehtävä on kommentoida maailmaa, emme ole erillään siitä. Jos on saanut koreografian luomisen lahjan ja ihmiset tulevat rajallisella vapaa-ajallaan seuraamaan esitystä, niin silloin taiteilijalla on suuri vastuu teoksen tasosta ja taiteellisesta viimeistelystä.

Tanssiteatteri Eri on kaiken ydin

Tiina Lindfors on Helsingin Sanomissa toimineen kriitikon Irma Vienola-Lindforsin tytär. Taiteellinen alkutaipale Helsingissä oli vaikea. Pelastus olikin, että Lindfors lähti Helsingistä. Hän kasvoi omaehtoiseksi taiteilijaksi ja tuli riippumattomaksi toimijoista taidekentällä ja sellaisista toimittajapiireistä, joissa kyti erilaisia kaunoja hänen äitiään kohtaa. Turusta Lindfors löysi ihmiset, jotka ajattelivat tanssin tekemisestä samoin kuin hän.

Turkuun perustettu Tanssiteatteri Eri on Lindforsille elämäntyö ja taiteellinen koti. Se on myös tuottelias ja menestynyt teatteri. Kun arvostettu teatterinjohtaja ja akateemikko Vivica Bandler ryhtyi Erin kannatusyhdistyksen puheenjohtajaksi, antoi se henkistä tukea. Erin luovasta ilmapiiristä Lindfors kiittää kollegoitaan Lassi Sairelaa ja Eeva Soinia.

-- Teatterin perustaa vain kerran elämässään.

Taiteen tekeminen on Lindforsille kanava päästä puhumaan ja vapauttamaan muita ihmisiä kommentoimaan. Tanssiteatteri Erin produktio Kevätuhri käsittelee naisen ja Four walls oikeudettomasti vangittujen asemaa. Yksityisempiä teoksia ovat Samassa kolme unta, joka käsittelee lapsen kuolemaa, ja Sinfonia, joka on Kalevi Ahon musiikkiin tehty vastalause tämän ajan hysteeristä vauhtia kohtaan. Pysähtyminen ja sen merkitys, hiljaisuuden löytäminen ja oikeiden arvojen äärelle palaaminen sykkivät sen teemoina.

Erityisen läheinen suhde Lindforsilla on musiikkiin. Eri on esiintynyt paljon musiikkifestivaaleilla. Kamarimusiikki ja nykymusiikki viehättävät häntä erityisesti.

Muut taiteet ja matkaileminen ovat tanssitaiteilijalle rakkaita harrastuksia. Kulttuurit, erityisesti aasialaiset maat, jatkumon käsittäminen ja historia, paikkamme nykyisyydessä kiinnostavat Lindforsia. Maailman tapahtumien seuraaminen on hänelle tärkeää.

--Luen kolmea sanomalehteä.

Tanssi ja kansalaisaktivismi käsi kädessä

Ihmisoikeudet ja tasa-arvokysymykset herättävät Lindforsin toimimaan. Hän on luonut teoksia yhteistyössä useiden kansalaisjärjestöjen, muun muassa Amnestyn ja Unicefin kanssa.

Feministiksi Lindfors julistautuu riemulla ja kunnialla, koska tietää, mitä sana tarkoittaa. Lindforsin mielestä vallitsevien valtarakenteiden tuhatvuotiset, syvään poratut arvoasenteet ovat vaikuttaneet siihen, miten naisetkin on saatu omaksumaan feminismi kirosanana.

-- Jokainen itsenäinen nainen, joka on fyysisesti ja taloudellisesti patriarkaatista riippumaton, on suoraan feministi.

Yksi Lindforsin unohtumattomimmista esiintymisistä oli vuonna 1994 New Yorkin Central Parkissa. Katsojia oli 250 000. -- Sen massan kokeminen hehkuvan auringon alla on jäänyt ikimuistoiseksi.

Ilmoita asiavirheestä