Kauko Röyhkän alias Jukka-Pekka Välimaan tänä syksynä ilmestyneessä romaanissa tavataan pellolainen Kaarlo Välimaa.
Onko kyse nimileikistä vai mistä?
– Hän on oikea henkilö. Sain pellolaiselta kaveriltani Heikki Jolmalta dokumenttitekstin, jossa kerrottiin Lapin sodan suomalaispartiosta. Yksi sotilaista sattui olemaan Kaarlo Välimaa. Hän ei kuitenkaan ollut samanniminen isoisäni, joka oli jo ikämies sodan aikana, vastaa Röyhkä, jonka kouluikäinen poikakin kantaa nimeä Kaarlo Välimaa.
Maan korvessa kulkevi kertoo itävaltalaisen sotilaan yksinäisestä vaelluksesta Lapin kairassa. Mielipiteissään horjuvasta Dieteristä on tullut rintamakarkuri.
Rinnalla kulkee tarina kahden jehovalaislapsen matkasta kohti turvapaikkaa. Uskossaan jopa kylmäverisen vahva Pirjo vetää perässään pikkuveljeään. Lopulta Dieterin ja lasten tiet risteävät.
Idean karkurista Röyhkä sai Erkki Eklundin seikkailuromaanista Alppikengistä jäljet vain jää (1962), josta Åke Lindmanin teki tv-sarjan.
– Halusin syventää tarinaa ja pohtia, millainen henkilö tämä itävaltalainen sotilas on, ja millaisista oloista hän on päätynyt Suomen Lappiin.
Lasten osuus puolestaan pohjautuu tositarinaan, jonka Röyhkä kuuli keikkareissullaan: muuan äiti oli laittanut sota-aikana lapsensa kulkemaan Savon sydämestä Lappiin.
Romaanilla on kosketuspintaa myös kirjailijan oman suvun vaiheisiin:
– Saksalaiset polttivat Pellon kylän ja samalla sukutalomme. Mummoni, isoisäni ja äitini sisaruksineen joutuivat evakkoon Ruotsin puolelle.
Saa jatkoa
Röyhkä on käsitellyt rikki repivää sotaa aiemmissakin teoksissaan, Finlandia-ehdokkaaksi nousseessa romaanissa Kaksi aurinkoa (1996) ja kaukopartion matkaa kuvaavassa romaanissa Kesä Kannaksella (2009).
Mikä sodassa kiehtoo?
– Sota on raju kokemus, jossa ihmisyys joutuu äärirajoille. Halusin kuitenkin kirjoittaa nyt erilaisen sotakirjan, jonka päähenkilöinä ovat karkuri ja kaksi lasta.
Röyhkä jatkaa, että historiallista romaania varten täytyy etsiä paljon faktoja.
– Antoisinta kirjan tekemisessä on menneen elävöittäminen. Pitää tietää esimerkiksi, miten pukeuduttiin, mitä syötiin ja millaista musiikkia kuunneltiin. Toisaalta tarinaa ei saa kuormittaa liikaa nippelitiedolla.
Maan korvessa kulkevi on 350 sivun lukuelämys, jonka päätteeksi lukija jää miettimään, mitä henkilöille tapahtuu tämän jälkeen.
– Kirjoitan romaanille jatko-osaa. Siinä eletään sodanjälkeistä aikaa Helsingissä ja Ruotsissa, Röyhkä paljastaa.
Myös levy
Turussa asuvalta Röyhkältä ilmestyi hiljattain myös kantrihenkinen rokkialbumi Maantie oululais-tamperelaisen The Bootsin kanssa.
– Teimme sitä pienissä pätkissä pari–kolme vuotta. Lähetin Japelle (Jarmo Heikkinen) demoja, ja hän lähetti minulle omia biisipohjiaan, joihin tein sanat ja laulut. Jape kokosi soittajat ja tuotti koko jutun. Joona Lukala teki Turussa jälkituotannon ja miksasi.
Mikä levyssä on kaikkein ”kaukomaisinta”?
– Kyseessä on yhtä paljon The Bootsin kuin minun levyni. Bändin panos on iso. Kaukomaista ovat lauluni, sanat ja tietyt tunnelmat. Jape sanookin aina, että tärkeintä jutussani on tunnelma.
Sekä kirja että levy vievät Kaukoa nyt tien päälle.
Milloin ja missä merkeissä saavut seuraavan kerran entiseen kotikaupunkiisi Ouluun?
– Olen yksi Oulu2026-hankkeen luovista neuvonantajista ja käyn sen vuoksi Oulussa kokouksissa. 27. joulukuuta esiinnyn The Bootsin kanssa Nelivitosessa. Ei muuta kuin hauskaa loppuvuotta kaikille siellä pohjoisessa!
