LIIKENNE: Poliisi py­säyt­ti yli 200 ki­lo­met­riä tun­nis­sa ajaneen kul­jet­ta­jan Li­min­gas­sa

MAASTOPALOT: Py­hä­jär­ven maas­to­pa­lo saatiin sam­mu­tet­tua – paloa epäil­lään ihmisen ai­heut­ta­mak­si

Tilaajille

Maamme oli hetken maail­man suurin puu­ta­lo­jen viejä – Suomeen jäi alle 10 pro­sent­tia tyyp­pi­ta­lois­ta, joilla han­kit­tiin ton­neit­tain kahvia, kan­kai­ta ja ki­vi­hiil­tä

Vaatimattomasta tehdasvalmisteisesta tyyppitaloista tuli jälleenrakennuskaudella Suomen arkkitehtuurin suurin vientituote.

Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria tutkineet Kristo Vesikansa ja Laura Berger yllättyivät Puutalo Oy:n valtavasta vientivolyymista, mutta alueita löytyy Suomestakin. Yksi niistä on Marttilan asevelikylä Helsingin Pitäjänmäessä.
Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria tutkineet Kristo Vesikansa ja Laura Berger yllättyivät Puutalo Oy:n valtavasta vientivolyymista, mutta alueita löytyy Suomestakin. Yksi niistä on Marttilan asevelikylä Helsingin Pitäjänmäessä.
Kuva: Arttu Laitala

Jos suomalaiselta kysyy, mikä on jälleenrakennuskauden tyyppitalo, mielikuviimme piirtyy 1940–50-luvuilla tehtyjä puurakenteisia, puolitoistakerroksisia omakotitaloja.

Suomalaisen puuarkkitehtuurin historiasta ja tyyppitalojen suojelusta on alettu viime vuosina kiinnostua – ei ainoastaan Suomessa, vaan monissa Euroopan maissa. Suomesta vietiin toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen eri puolille maailmaa lähes 200 000 eri käyttötarkoituksiin ja ilmasto-olosuhteisiin sovitettua puuelementtitaloa, joista osa on yhä pystyssä.