Suomessa auttamisvelvollisuudesta säädetään laissa. Tämä velvoittaa jokaista vähintään ilmoittamaan hätätilanteesta ja jäämään paikalle. Ilmoituksen teon jälkeen on muiden toimenpiteiden vuoro omien kykyjen mukaisesti.
Ensiaputaidot ovatkin tärkeitä kansalaistaitoja, joita kannattaa ylläpitää, mutta esimerkiksi sydäniskuria voi käyttää ilman aiempaa kokemusta, jos osaa lukea ja kuunnella ohjeita.
Sydänpysähdystilanteessa jokainen menetetty minuutti heikentää selviytymismahdollisuuksia merkittävästi. Jos tilanteessa on useampi henkilö auttamassa, kannattaa iskuri todennäköisesti hakea paikalle. Se löytyy usein nopeammin kuin ensihoito pääsee perille. Sydäniskureita on hankittu kylätaloille, huoltoasemille ja yrityksiin. Lähimmät iskurit löytyvät 112-sovelluksesta Terveysneuvonnan ja ensiapu -otsikon alta tai netistä osoitteesta defi.fi.
Muistutus maallikkoelvytyksen suositeltavuudesta on ajankohtaista Keski-Suomesta tulleiden uutisten myötä. Lupa- ja valvontavirasto kielsi hyvinvointialuetta käyttämästä koulutetuista vapaaehtoisista muodostettuja sydäniskuriryhmiä täydentämässä ensivastetoimintaa.
Sydäniskuriryhmät eivät sellaisenaan ole rekisteröityjä terveyspalvelujen tuottajia ja siten on tulkittu, ettei pelastustoimi voi käyttää vapaaehtoisia apuna lakisääteisessä tehtävässään. Tanskassa ja Ruotsissa vapaaehtoisia hyödyntävät mallit ovat jo laajalti käytössä, joten tässä Suomi on hieman jäljessä.
Näiden uutisten vastapainona on syytä muistaa, että itse sydäniskurien käyttöä ja maallikkoelvytystä ei tosiaan ole kielletty. Pitkien välimatkojen alueilla on edelleen tärkeää tarttua toimeen tarvittaessa.
Sydäniskurien käyttöön voi tutustua ensiapukursseilla tai esimerkiksi sydänyhdistysten toiminnassa. Vaikka toimivan yhteistyömallin käytössä on nyt katkos ja sydäniskuriryhmien tulevaisuus riippuu lainsäädännön muutoksista, muistetaan ylläpitää auttamisen taitoamme ja tahtoamme elämässämme vastaantulevia tilanteita varten.
Salla-Mari Koistinen
toiminnanjohtaja, Sydänliitto Lappi & Sydänliitto Pohjois-Pohjanmaa