Maa­kun­ta­ve­ro suurin riski

Miten käy Oululle sote-uudistuksessa? Talousjohtaja Jukka Weisell vastasi Forum24:n kysymyksiin.

Oulu
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esittelee lausuntokierroksella olevaa soteuudistuksen lakiluonnosta OYSin luentosalissa 27. elokuuta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esittelee lausuntokierroksella olevaa soteuudistuksen lakiluonnosta OYSin luentosalissa 27. elokuuta.
Kuva: Pekka Peura

Kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämistä varten on tarkoitus perustaa 21 uutta itsehallinnollista sote-maakuntaa.

Sote-maakunnat ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen.

Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntiiin: tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön.

Oleellisin tavoiteltu vaikutus on se, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.

Millä tavalla Oulun kaupunki suhtautuu esitettyyn sote-uudistukseen, talousjohtaja Jukka Weisell?

Oulun kaupunki on suhtautunut laajempien hyvinvointialueiden muodostamiseen varsin myönteisesti. Palveluiden kysynnän, väestön ikääntymisen ja julkisen talouden tilanteen vuoksi sote-uudistuksen tarve on olemassa.

Toki lakiehdotuksessa oli vielä paljon huomautettavaa erityisesti rahoituksen kriteerien osalta. Mielestämme rahoituksen tulee perustua valtion rahoitukseen (EI maakuntaveroon), palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin.

Erityisesti olosuhdetekijät tulisi huomioida nykyistä vahvemmin rahoituksen määräytymisessä. Asukastiheys on keskeinen kustannuksiin vaikuttava tekijä. Pohjois-Pohjanmaaa on väestöltään heterogeeninen; vanheneva ja suurimman palvelutarpeen omaava väestö sijoittuu hajalleen pieniin taajamiin ja haja-asutusalueille.

Oulun kaupungin lausunto (kaupunginhallitus 21.9.) annettiin yksimielisellä päätöksellä.

Mitkä tehtävät poistuvat Oulun kaupungilta, jos sote-uudistus toteutuu esitetyllä tavalla?

Uudistuksessa kunnilta hyvinvointialueille siirtyisi sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen.

Mitä kunnan omaisuutta siirtyy sote-maakunnalle?

Sairaanhoitopiiri siirtyy varoineen ja velkoineen hyvinvointialueelle. Kuntayhtymäosuus (Oululla 53 % PPSHP:sta) poistetaan kirjanpidollisesti kunnan taseesta.

Samalla tavalla toimitaan korvauksetta luovutettavan omaisuuden osalta (esimerkiksi pelastustoimen kalusto ja SoTe:n irtaimisto). Kompensaatiota omaisuuden luovuttamisesta saavat vain heikoimmassa asemassa olevat kunnat.

Siirtyvien toimintojen käytössä olevat kaupungin omistamat toimitilat eivät siirry hyvinvointialueelle.

Kuinka paljon kaupungilla on siirtyvään omaisuuteen kohdistuvia lainoja? Miten lyhennykset ja korot jatkossa hoidetaan?

Kaikki muut paitsi sairaanhoitopiirin lainat jäävät kunnille. Lokakuun lopussa Oulun kaupungin lainasaldo oli 708,3 miljoonaa. Kaupungin lainoja ei ole korvamerkitty esimerkiksi johonkin rakennusinvestointiin liittyväksi. Kaupungin on hoidettava lyhennykset ja korot tulorahoituksellaan. Osa tulorahoituksesta saadaan hyvinvointialueelta perittävinä vuokrina – mikäli vuokrasuhde säilyy siirtymäajan jälkeenkin.

Kuinka paljon sote-uudistus vähentää Oulun kaupungin vuosittaisia menoja?

Kaupungin kokonaismenot (talousarvio 2020) ovat 1 345 miljoonaa. Kaupungin järjestämisvastuulta poistuvien tehtävien toimintamenot pienenevät 714,2 miljoonalla eurolla: SoTe 678,6 ja Pelastus 35,6 miljoonaa. Tämän jälkeen kaupungin kokonaismenot olisivat 630,8 miljoonaa.

Kuinka paljon Oulun kaupungin tulot vähenevät?

Kaupungin toimintatulot (talousarvio 2020) ovat 241 miljoonaa. Kaupungin järjestämisvastuulta poistuvien tehtävien toimintatulot pienenevät 71,4 miljoonalla eurolla: SoTe 53,4 ja Pelastus 18 miljoonaa. Tämän jälkeen kaupungin toimintatulot olisivat 169,6 miljoonaa.

Tämän lisäksi kaupungin verotulot ja valtionosuudet vähenisivät 591,4 miljoonaa . Verotuloja ja valtionosuuksia jäisi vain 494,5 miljoonaa.


Miten tuloverotuksella kerättävät verotulot jakautuvat kaupungille ja sote-maakunnalle?

Tämän vuoden tasossa kaupungin veroprosentti olisi 6,75. Loppuosa 13,25 prosenttiyksikköä siirtyisi valtion kassaan. Tällä hetkellä ei varmuudella tiedetä veroprosentin leikkauksen suuruutta, koska laskentajärjestys on ”ensin katsotaan, paljonko hyvinvointialueiden tarve on ja sen jälkeen leikataan kunnilta tuo määrä”.

Miten Oulun taloudelle käy 2023?

Kaupungin talous on suurin piirtein samassa tilanteessa kuin tällä hetkellä. Vuosikate edellä käytetyillä luvuilla muodostuu noin 35 miljoonaksi, mutta poistot säilyvät noin 83 miljoonassa eli talous olisi alijäämäinen noin 50 miljoonaa. Tämä vastaa kutakuinkin nykyistä tasapainottamistarvetta.

Toki tehtävä on sikäli haastavampi, että säästöt ja tulonlisäykset täytyy löytyä alle puolet pienemmästä kokonaisuudesta.

Talous riippuu myös siitä, kuinka suuri veroleikkaus lopullisesti tulee olemaan. Epävarmuutta kuvastaa se, että jo kuluvan vuoden aikana valtiovarainministeriön laskelmat ovat kasvattaneet veroprosentin leikkausta yli puoli prosenttiyksikköä.

Suurin riski oululaisen veronmaksajan kannalta on kuitenkin se, että päädyttäisiin rahoituksen osalta muutaman vuoden siirtymäajalla ns. maakuntaveroon.