Helsinki
Kainuun kehittämisedellytyksiä kartoittanut selvitysmies Juhani Perttunen ehdottaa, että Kainuussa kokeiltaisiin maakuntahallintoa, jolla olisi riittävästi toimintavaltaa maakunnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa. Se vastaisi muun muassa keskeisistä hyvinvointipalveluista, kokoaisi Kainuuseen tulevaa valtion rahoitusta ja päättäisi sen suuntaamisesta.
Maakuntavaltuustolle siirrettäisiin niin valtion hallinnon kuin kuntienkin päätösvaltaa. Valtuusto päättäisi noin 170 miljoonaa euron käytöstä vuosittain.
"Maakuntahallinto saisi maakunnallisena päättäjänä niin vallan kuin vastuunkin Kainuun kehittämisestä", Perttunen sanoo.
Perttusen mukaan kyseessä on malli, jollaista Suomessa ei ole aikaisemmin toteutettu. Jos tulokset Kainuussa olisivat myönteiset, mallia voitaisiin soveltaa muuallakin maassa.
Perttusen ehdotukset vastaanottanut alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) sanoi "Sininen Kainuu" -hallintokokeilun tarjoavan Kainuun kunnille merkittävän kehittymismahdollisuuden.
"Hallintokokeilua ei voida toteuttaa ilman maakunnan suostumusta. Sen onnistuminen edellyttää Kainuussa yhteistä tahtotilaa, jotta maakunnan vahvuudet saadaan palvelemaan kokonaisuutta ja kainuulaisia."
"Jos kokeiluun ryhdytään, on valtio valmis antamaan vaaleilla valittavalle maakuntavaltuustolle laajan päätösvallan muun muassa rahoituksen jakamisesta", ministeri Korhonen kertoi. Edellytyksenä tälle on hänen mukaansa se, että kunnat ovat valmiita siirtämään maakuntavaltuustolle todellista päätösvaltaa.
Eri kainuulaisten päättäjätahojen kanssa esitystään valmistellut Perttunen kertoi, että Kainuun kunnissa suhtaudutaan uudistukseen eri tavoin. Osa päättäjistä on innostuneita, osa varauksellisia ja uudistuksen vastustajiakin löytyy. Puolueiden paikallisten piirien hyväksyntä järjestelyllä kuitenkin on.
Lainsäädäntö maakuntavaltuuston vaaleista ei ole suuri pulma, sillä oikeusministeriössä arvellaan kuuden pykälän muuttamisen riittävän.
Kainuun tulevaisuus perustuu elinkeinojen kilpailukykyyn ja sitä tietä syntyviin työpaikkoihin. Selvitysmies esittääkin, että Kainuuseen luotaisiin yhteinen elinkeinostrategia, jota maakuntavaltuusto toteuttaisi ja kehittäisi.
Kainuuseen ehdotetaan perustettavaksi myös alueellinen pääomasijoitusrahasto. Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämiseen selvitysmies esittää erityistä huomiota.
Tavoitteeksi asetetaan, että Oulun yliopiston määrärahat kasvaisivat noin miljoonalla eurolla vuodessa.
Harkittavaksi tulee Perttusen mukaan myös se, että kuljetustukea jatketaan Kainuussa nykyisenlaisena kokeilun ajan. Kainuu esitettään otettavaksi mukaan myös mahdolliseen sosiaaliturvamaksujen alentamiskokeiluun niin, että alennus ulotetaan myös kuntatöihin.
Peruspalvelut vaarassa
Kainuun hallintomallin uudistamisesta esitti ajatuksen viime syksynä pääministeri Paavo Lipponen (sd.) Pohjois-Suomen strategiapäivillä Kajaanissa. Kuntaministeri Martti Korhosen mukaan mahdollisuudet turvata maakunnan asukkaille tasavertaiset palvelut ovat heikkenemässä.
Valtion apu alueen kunnille on jo nyt moninkertainen maan keskitasoon verrattuna. Siitä huolimatta väestökehitys on Kainuun kaikissa osissa negatiivista.
Kuntaministeri Korhonen toivoi selvitysmiehen esitysten herättävän Kainuussa vilkasta keskustelua. Selvitys tarjoaa alueen kunnille muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisuuden toiminnan merkittävään tehostamiseen ja säästöihin.
"Maakunnan kattavalla yhteistyöllä saavutetut säästöt voitaisiin jatkossa käyttää palvelujen kehittämiseen. Siihen yksittäisillä kunnilla ei nykyisin ole varaa", Korhonen tähdensi.