Kolumni

Maa­kun­taan 100 000 uutta asu­kas­ta

Arto Tahkola,

toimitusjohtaja, Kempele

Pohjois-Pohjanmaan väkiluku laskee (MDI) tai nousee lievästi (Pohjois-Pohjanmaan liitto) ennusteiden mukaan 2040 mennessä. Eikö kannattaisi tavoitella reilusti positiivisempaa tulevaisuutta?

Elinvoimaa luova kasvu vaatisi näkemystä ja riskinottoa, mutta mitä voimme (enää) menettää. Maakunnan, kuntien, Elyn ja Avin pitäisi yhteistyössä määritellä iso kuva ja tavoitteet.

Ensimmäiseksi voitaisiin sopia, että viisinkertaistetaan metsien hakkuut maakunnassa. Hyödynnetään talousmetsät tehokkaammin. Hoksautetaan hoitamattomien metsälöiden omistajia, miten paljon pelkällä harvennushakkuulla on rahallista arvoa. Raivataan joka paikassa rehottavat pusikot, tehdään niistä haketta ja energiaa. Istutetaan tilalle miljoona puuntainta vuosittain Mhy- ja 4H-nuorten kautta.

Toiseksi, laitetaan tavoitteeksi biotuotetehdas Äänekosken tyyliin. Investointi vaatii kv-pääomaa, mutta paljon sitä löytyy Suomestakin. Tarjotaan ihmisille mahdollisuus sijoittaa oman alueen elinvoimaan, puuta hyödyntävä biotehdas olisi oiva sellaiseen. Edes osa metsävarannon kasvusta pitää voida hyödyntää työpaikoiksi ja ihmisten elannoksi.

Kolmanneksi tavoitteeksi otettakoon ison tehtaan saaminen alueelle. Nyt Ruotsiin samoille korkeuksille tehdään valtavaa akkutehdasta, joka työllistää jopa 10 000 työntekijää (KL 31.10.). Meillä on pula nimenomaan teollisista työpaikoista, joihin riittää työssä tapahtuva oppiminen. Tuotekehityksen avulla koulupudokkaankin tekeminen voi olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. Näinhän oli elektroniikkateollisuuden buumissakin. Sama on mahdollista tämän hetken nousu-aloilla. Miksi Ruotsi olisi yhtään parempi paikka volyymituotannolle?

Päätavoite on maakunnan väkimäärän kasvaminen 100 000 asukkaalla (nyt 412 000). Uudet työpaikat ovat siinä avainasemassa. Jo nuo kolme kohtaa kääntävät suunnan. Samalla on mahdollistettava nykyisten toimintojen, matkailun, teollisuuden, ruuan tuotannon ja palveluiden kasvu.

Ei suostuta taustapeilistä ennustajien ja maakuntien alasajajien kelkkaan. Yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista on Kempele. Reipas kasvu on siis mahdollista pohjoisessakin.

Isojen tavoitteiden lisäksi tarvitaan käytännönläheisiä keinoja. Näistä voisi järjestää ”kansalaiskeräyksen”; mitä ideoita syntyisikään, kun maakunnan ihmisiltä kysyttäisiin. Sieltä voisi poimia ja palkita 100 parasta elinvoimabuusteria.

Ei suostuta alasajajien kelkkaan.