Onko vielä toivoa, että syntyy yhteiskuntasopimus, joka aidosti parantaa pk-yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää? Kuinka tärkeä asia työpaikkasopimisen edistäminen on hallitukselle?
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan* yhteiskuntasopimuksen soveltamista työehtosopimuksiin. Arvioiden mukaan se toisi 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa. Yhteiskuntasopimus parantaisi nopeasti ja olennaisesti suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja siten kykyä työllistää. Työpaikat syntyvät työkustannusten alenemisen seurauksena jo olemassa oleviin yrityksiin ja uusiin yrityksiin, joiden perustamisen kynnys olisi sopimuksen seurauksena matalampi. Sovitun palkkamaltin, kilpailukykypaketin ja uuden neuvottelumallin avulla voimme saada Saksan kustannuskilpailuero kiinni vielä tämän vaalikauden lopussa ja Ruotsin jo aiemmin. Uskon ja toivon todella yhteiskuntasopimuksen menevän maaliin saakka.
Paikallisen sopimisen edistäminen on hallitusohjelmamme yksi keskeisimmistä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseen tähtäävistä toimista. Nyt tässä kysymyksessä päästään määrätietoisesti eteenpäin.
Miten olette onnistunut edistämään pk-yritysten asemaa ja toimintaedellytyksiä ensimmäisen pääministerin-vuotenne aikana?
Esimerkiksi yritysten rahoitusta ja riskinottokykyä vahvistamaan on koottu 600 miljoonan euron kasvurahoituskokonaisuus vuosille 2016–2018. Se parantaa etenkin kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Normeja ja turhaa byrokratiaa yrittäjyyden ja työnteon tieltä raivataan koko ajan. Team Finlandin vienti- ja kansainvälistymispalveluissa on siirrytty yhden luukun periaatteeseen.
Paljon riittää vielä työtä. Kehysriihen yhteydessä huhtikuussa linjasimme lukuisista uusista yrittäjyyttä edistävistä toimista. Esimerkiksi työttömyysturvaa on jatkossa mahdollisuus käyttää starttirahana sekä innovaatioseteli ja -pankki otetaan käyttöön. Innovaatiosetelillä yritykset voivat hankkia tarpeisiinsa sopivaa ulkopuolista osaamista ja sparrausta yhteistyössä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Innovaatiopankin tarkoitus puolestaan on tuoda yhteen tutkimuslähtöisten ideoiden tuottajat ja uusien ratkaisujen hyödyntäjät. Näin hyviä innovaatioita ei jää turhaan pöytälaatikkoon pölyttymään. Yksi tärkeimmistä uusista toimenpiteistä on yksinyrittäjälle kohdennettava tuki, jolla madalletaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi.
Eduskuntaan tuomme syksyllä yrittäjyysveropaketin: muille kuin osakeyhtiöille otetaan käyttöön viiden prosentin yrittäjyysvähennys, sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ja pienille yrityksille mahdollistetaan maksuperusteinen arvonlisäverotilitys.
Lisäksi valmistelemme lainsäädäntöä, jossa koeaikaa pidennetään ja yritysten takaisinottovelvollisuutta helpotetaan.
Pohjois-Pohjanmaalla on kuumeisesti odotettu investointien kääntymistä kasvuun. Millaisia keinoja valtiovallalla on vauhdittaa investointeja?
Huolehtimilla siitä, että yritysten toimintaedellytykset ovat mahdollisimman hyvät. Verotuksen ja infran on oltava kunnossa. Esimerkiksi valtatie 4:n kunnostamisella Oulu-Kemi-välillä parannetaan elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta.
Olemme nopeuttaneet suurten investointihankkeiden luvitusta.
Tavoitteenamme on, että verotus kannustaa investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse tällä vaalikauden aikana.
Yhtenä toimena investointien kasvattamiseksi Suomen pitää hakea Euroopan Strategisten Investointien Rahasto ESIR:lle kansallisia käyttökohteita, jotka vauhdittavat talouden kasvua.
Millaisina näette Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten lähivuosien näkymät?
Valoisana. Alueellamme uuden yritystoiminnan kasvua haetaan etenkin luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä: biotaloudesta, puhtaista teknologioista ja digitalisaation mahdollisuuksista. Nämä ovat tulevaisuuden aloja, joissa Suomella ja suomalaisilla on paljon erityisosaamista ja annettavaa maailmalle. Pohjoispohjanmaalaisissa yrityksissä on myös runsaasti kasvuhalukkuutta.
Toki paljon haasteita riittää. Kansainvälinen liiketoiminta on vielä harvojen varassa entisten ICT-vetureiden poistuttua markkinoilta. Yritysbarometrin mukaan valtaosa alueen yrittäjistä olettaa henkilöstömäärän pysyvän samana vuodenkin kuluttua. Työntekijöiden palkkaamisen edistämiseksi teemme nyt hallituksessa paljon töitä, jotta työllistämisten kynnys madaltuisi.
* Juha Sipilä vastasi Yrittäjä-lehden kysymyksiin toukokuun lopulla.