Menneellä viikonlopulla Iissä oli ilmastotapahtuma, jota Kalevassa on käsitelty parissa artikkelissa ja sitten yleisönosaston kirjoituksessa (Jari-Petteri Suutari 27.8.).
Olen kovasti pettynyt Kalevan toimittajien yksipuoliseen uutisointiin aiheesta. Samaa asennetta huokuu myös Suutarin kirjoitus. Iin tapahtumassa emeritusprofessori Esko Valtaojan esittämät näkemykset eivät saaneet Kalevassa palstatilaa kuin yhden ainoan sitaatin verran. Sen sijaan ilmastoahdistuksen ruokkiminen tuntuu olevan kovasti suosiossa.
Jotta ymmärtää nykytilannetta, on tunnettava sen historiaa. Valtaoja viittasi esityksessään muun muassa kansainvälisen terveydenhuollon professorin Hans Roslingin kirjassaan Faktojen maailma esittämiin tosiasioihin, joita olisi saanut tuoda esille myös Kalevan uutisoinnissa.
Rosling käsittelee kirjassaan länsimaisten ihmisten suuria ajatusharhoja. Yksi harha on kuvitella maailman jakautuneen pysyvästi kahtia, kehittyneet maat ja kehitysmaat. Toinen tyypillinen harha on, että maailma muuttuu huonommaksi.
Roslingin kirjan pääsanoma on, että maapallon tilanne 50 vuotta sitten vastaa suurin piirtein sitä, mitä me länsimaalaiset kuvitellaan uutislähetysten perusteella olevan tilanne nyt. Tosiasiassa yhä suurempi osuus ihmisistä on siirtynyt ja on koko ajan siirtymässä kohti korkeampia tulotasoja. Väestönkasvulle elintason nousu on myrkkyä. Sen ovat todistaneet kaikki kehittyneet maat tai alueet. Nykyinen seitsemän miljardia saattaa hyvinkin olla jo lähellä väestömäärän huippua.
Elintason nousu on tieteen ja teknologian kehityksen ansiota. Historian valossa nähdään, että tuo kehitys on vähentänyt sotien ja kriisien määrää maapallolla päinvastoin taas, mitä uutislähetyksistä voitaisiin päätellä. Tästä Valtaoja esitti tilastollista faktaa.
Vaatimukset palata teknologisessa kehityksessä jotenkin taaksepäin luonnonmukaisempaan elämään ovat jättiläisharhaa. Ne perustuvat luuloon ja myös itsekkyyteen sen suhteen, että vielä kehittymättömien maiden kansalaisten tulisi jäävätä itsensä elintason nousun kehityksestä.
Mitä sanoikaan Brasilian presidentti Bolsonaro G7 maiden avustukselle Amazonin metsäpalojen sammutuksessa: ”Arvostamme tarjousta, mutta ehkäpä nämä varat ovat oleellisempia Euroopan uudelleenmetsittämiseen." Olemme tulleet jo siihen pisteeseen, että me länsimaat emme voi enää pitää itseämme etuoikeutettuina korkeaan elintasoon vain, koska ehdimme ensin.
Mikä sitten pelastaa maailman ja Amazonin sademetsät ilmastonmuutoksilta? Mistä saamme sen valtavan lisäenergian, mitä elintason nousu edellyttää? Olen täsmälleen samaa mieltä Valtaojan kanssa, että vain kehittyvä teknologia, tiede ja uusi sukupolvi voi sen tehdä. Niihin meidän tulee panostaa.
”Luomuelämä” on ihan positiivinen asia sen vuoksi, että se tuottaa ihmiselle luonnollista hyvää oloa. Ostan luomukananmunia, koska haluan, että kanoillakin olisi hyvä elämä. Mutta maailman pelastajaksi luomuelämisestä ei ole.
Kari Peisa
Tyrnävä
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.