Whistler Kisaisäntä Vancouver on rankattu maailman suurkaupungeista parhaaksi asuinpaikaksi. Sitä se on, vakuuttaa vancouverilaistunut oululainen - tai ihan alunperin lumijokinen - Kyösti Sutela.
Perustelut löytyvät helposti.
"Olen ajanut Sea to Sky -valtatietä Vancouverista Whistleriin satoja kertoja, mutta yhä edelleen pysähdyn katsomaan ja kaivan kameran esille. Maisema on niin huikaiseva", hän sanoo.
Ne, jotka Vancouveriin tulijoista jäävät, ovat luonnosta ja liikunnasta nauttivia ihmisiä. Meri ja vuoret tarjoavat sitä varten kaiken, mitä voi pyytää. Myös monikulttuurisuus on hurmannut Sutelan.
"Täällä oppii elämään lähekkäin ja sovussa erilaisten ihmisten kanssa", hän sanoo.
"Työkavereina oli ihmisiä monista eri maista, samoin tyttäriemme ystävinä."
Eikä kanadalaisten ystävällisyys ole myytti.
"Joku voi sanoa, etteivät ystävälliset sanat ´how are you today´ tai vastaantulijan tervehtiminen lenkkipolulla merkitse mitään, mutta ne tekevät ihmisistä helposti lähestyttäviä, helppoja aloittaa keskustelu."
Mutta ei niin kaunista, etteikö jotain rumaakin.
"Marihuanan kasvatus on Brittiläisessä Kolumbiassa isompi bisnes kuin kaivosteollisuus", Sutela hymähtää.
"Jengit pyörittävät huumekauppaa ja niiden keskinäiset välienselvittelyt tuovat väkivallan kaduille, vaikka sinänsä Vancouver onkin turvallinen kaupunki. Kaduilla on 2 500 koditonta. Keskiluokka on kaventumassa, täälläkin on yhä enemmän rikkaita ja yhä enemmän niitä, jotka nipin napin pärjäävät."
Sutela lähti vaimonsa kanssa Suomesta Kanadaan vuonna 1979 seikkailunhalun vetämänä, katsomaan maailmaa. Perhe palasi Suomeen vuosiksi 1986-1991, mutta tuli takaisin Vancouveriin jäädäkseen. Niin on tehnyt moni muukin. Ensimmäisen ja toisen polven suomalaisia asuu Vancouverissa noin 5 000.
Kanadalainen on ystävällinen ja hyvin kohtelias, mutta varovainen, eikä tee itsestään yhtä isoa numeroa kuin amerikkalainen. Vaikka tekeekin hyvin selväksi sen, ettei missään nimessä ole amerikkalainen, Sutela pohtii pitkällä kokemuksella.
Kanadalaiset heittävät ronskeinta herjaa amerikkalaisista, mutta suhde naapuriin ei silti ole samanlainen kuin Suomen ja Ruotsin. Pohjois-Amerikan naapurukset eivät ole keskenään samalla tavoin tasavertaisia.
"Amerikkalaiset eivät tiedä Kanadasta käytännöllisesti katsoen mitään, ja suomalaisetkin niputtavat Kanadan usein vain osaksi Amerikkaa. Mutta ne, jotka tänne tulevat, pitävät näkemästään", Sutela sanoo.
Vanhemman polven kanadalaisten käsitys Suomesta on sekin usein hatara, varsinkin historian osalta. Monen mielessä Suomi saattaa yhä olla osa Venäjää. Onneksi jääkiekko rikkoo rajoja tässä maassa.
"Selänteet ja Koivut ja kumppanit ovat tuoneet Kanadaan erilaisen Suomi-kuvan. Täällä on myös paljon pitkälle koulutettuja, työnsä vuoksi paljon matkustavia ihmisiä, jotka ovat käyneet Suomessa ja ihastuneet."