Neljäkymmentä vuotta sitten, 6. elokuuta 1965 The Beatles sijoitti Help!-levynsä B-puolen toiseksi viimeiseksi kappaleeksi Yesterdayn.
Teko oli rohkea, mutta riski kannatti. Yesterday on maailman soitetuin laulu.
60-luvulla oli ennenkuulumatonta, että rock-yhtyeen levyllä oli laulu, jossa perinteiset rock-soittimet oli korvattu akustisella kitaralla ja klassisella jousikvartetilla.
Hämmennystä aiheutti, että bändin neljästä jäsenestä vain yksi osallistui laulun levytykseen, Paul McCartney.
Kaikki oli alkanut pari vuotta aiemmin. McCartneyn herätessä eräänä aamuna hänen päässään soi melodia, jota hän luuli Jerome Kernin tai Cole Porterin sävelmäksi.
Noustuaan ylös McCartney meni pianon ääreen ja onnistui soittamaan päässään soineen melodian. Muistaakseen sävelmän nuotinkirjoitustaidoton säveltäjä lauloi sitä englantilaisesta aamiaisesta tutulla nimellä Scrambled Eggs, munakokkeli. Se alkoi näin: "Scrambled eggs, oh my baby how I love your legs."
Säveltäjä hyräili laulua useille itseään vanhemmille musiikin tuntijoille varmistaakseen, ettei Scrambled Eggs ollut muiden tekoa. Muun muassa laulaja Alma Cogan ja Beatlesien levytuottaja George Martin saivat kuunnella hyräilyä.
McCartney esitteli sävelmän Beatlesien managerille Brian Epsteinille, koska tiesi hänen pitävän klassisesta musiikista, varsinkin Sibeliuksesta. Kukaan ei tunnistanut melodiaa. McCartney alkoi uskoa, että se oli hänen omansa.
Laulu saa uudet sanat
Lomaillessaan toukokuussa 1965 Portugalissa McCartney kirjoitti melodiaan uudet sanat ja antoi laululle nimen Yesterday.
Palattuaan Lontooseen hän soitti George Martinille, joka kehotti muuttamaan nimen, koska Jerome Kernillä oli Yesterdays-niminen laulu. McCartney vastasi, että hänen laulunsa on ja pysyy Yesterdaynä.
Yesterdaytä on totuttu pitämään tavallisena rakkauslauluna, jonka melodia tuli säveltäjälleen unessa. Voisiko myös sen tekstissä olla jotain alitajunnasta noussutta?
McCartneyn äiti, joka oli kätilö ja joka kuoli rintasyöpään pojan ollessa 14-vuotias, ei kertonut tälle sairaudestaan eikä kivuistaan. Kuullessaan äitinsä kuolleen poika sanoi isälleen sanat, joita hän on myöhemmin syvästi katunut:
"Miten me nyt tulemme toimeen, kun hän ei enää tuo tilipussia kotiin?"
Ehkäpä laulun B-osan alku "Why she had to go, I don't know, she wouldn't say" tarkoittaakin äitiä, jolla ei ollut tapana valitella vaivojaan. Laulun loppuosa "I said something wrong, now I long for yesterday" viittaa kuolinuutisen vastaanottoon.
Yhtyettä ei tarvita
Anthology 2 -levy paljastaa, että aluksi Beatlesit harjoittelivat laulua levyttääkseen sen yhdessä. Melko pian he totesivat, ettei äänitykseen tarvita koko yhtyettä.
Tuottaja George Martin keksi kirjoittaa jousikvartettisäestyksen tukemaan McCartneyn laulua ja akustista kitaraa. Se viritettiin sävelaskelta alemmas. Näin McCartney voisi soittaa sävelmän kitaralla G-duurissa, vaikka laulu menee F-duurissa.
Jousisoittajiksi palkattiin lontoolaisia ammattimuusikoita. McCartney vaati, että näiden on soitettava niin pienellä vibratolla kuin suinkin, sillä hän ei halunnut jousien kuulostavan Mantovanin sävelkiisseliltä.
