Vaikka vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä on kannattajia useissa maissa, Suomen suviseurojen kokoluokka on aivan omalla tasollaan maailmassa.
Sadannet Suviseurat keräävät Sieviin lähes 70 000 kävijää. Luku on kunnioitettava, sillä vanhoillislestadiolaisia on Suomessa arviolta jonkin verran yli 100 000. Vanhoillislestadiolaisuus on selvästi suurin lestadiolaisuuden eri suuntauksista.
Suomen ulkopuolelta Sievin suviseuroihin osallistuu kolmisensataa vierasta. Osa tulee Euroopasta, mutta kaukaisimmat aina Australiasta ja Etelä-Amerikasta saakka.
"Osa ulkomaalaisista on kutsuvieraita Venäjältä ja Virosta. Loput ovat tavallisia seuravieraita", suviseurojen ulkomaalaispalvelusta vastaava Jyrki Leppälä kertoo.
Ulkomailla järjestetään vuosittain satoja hartausseuroja, jotka ovat lähetystyön päämuoto.
Suomen lisäksi isoja seuroja järjestetään Pohjois-Amerikassa. Viime vuonna ne olivat Kanadan Torontossa, tänä vuonna rajan eteläpuolella Yhdysvalloissa.
"Yhdysvalloissa on heinäkuussa omat suviseurat. Tällä kertaa ne ovat Minneapolisissa. Sinne arvioidaan saapuvan noin 5 000 vierasta - mukana myös paljon suomalaisia", Leppälä valaisee.
Herätysliike laajentunut maailmalla
Muualla maailmassa vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä ei ole samanlaista kannatusta kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa on vain muutamia tuhansia vanhoillislestadiolaisia.
Kansainvälistymisen myötä vanhoillislestadiolaisuus on levinnyt maailmalla. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys tekee ulkolähetystyötä Venäjällä, Virossa, Latviassa, Saksassa, Englannissa, Norjassa, Unkarissa, Espanjassa, Keniassa sekä sisarjärjestöjen kanssa Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Togossa.
"Suviseuroissa ulkomaalaisia vieraita on ollut jokseenkin aina, mutta vuosi vuodelta enemmän. Sana leviää maailmalla", Leppälä iloitsee.
Usko on levinnyt viime vuosikymmenellä esimerkiksi Länsi-Afrikassa sijaitsevaan Togoon. Ruotsissa ollut togolainen sai herätyksen ja kertoi asiasta kotimaassaan.
Nyt Togossa on jo satoja vanhoillislestadiolaisia, joista osa tuo väriä myös Sieviin - samoin kuin muutkin kaukovieraat.
"Perususkossa ei ole eroa, mutta joihinkin tapoihin kulttuuritausta vaikuttaa", Leppälä muotoilee.
Leppälä ja muut ulkomaalaispalvelun työntekijät huolehtivat, että kaukaa tullut seuraväki voi keskittyä sanan kuulemiseen ja ystävien tapaamiseen.
Ulkomaalaiskävijöitä avustetaan käytännön asioissa. Suomenkielisten seurapuheiden kuunteleminenkin onnistuu vaivatta: puheita käännetään yhdeksälle kielelle, mukana myös viittomakieli.