Vaikka Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen vuonna 1991 valittiin pysyvään virkaan, on hänelle käynyt niin kuin Suomen Pankin johtokunnassa istuvalle Matti Louekoskelle (sd.). Virka on muuttunut matkan varrella määräaikaiseksi.
Louekosken tavoin myös Siuruainen joutuu hakemaan omaa virkaansa, koska haluaa jatkaa. Yleisesti vallalla oleva käsitys siitä, että Siuruainen istuu maaherroista ainoana pysyvässä virassa on virheellinen. Tosiasiassa Siuruainen joutuu jo toisen kerran lähettämään hakupaperit omaan virkaansa, koska haluaa yhä jatkaa.
Sama on edessä Lapin läänin maaherralla Hannele Pokalla, joka myös kertoo olevansa valmis jatkamaan. Kun Pokka ensimmäisen kerran valittiin, pesti oli määrätty loppumaan vuonna 2001. Lääniuudistuksen yhteydessä Pokan piti Siuruaisen tavoin hakea omaa virkaansa.
Pohjoisen läänien kuvernöörit joutuvat tekemään uudet hakupaperit ensi vuoden loppupuolella, jolloin maaherrojen määräaika umpeutuu. Kun uusi läänilaki vuonna 1997 tehtiin, kaikki maaherran virat lakkautettiin, perustettiin uudestaan ja muutettiin määräaikaisiksi. Siuruainen ja Pokka hakivat tuolloin omaa paikkaansa. Nyt sama tilanne toistuu.
Yksi viidestä maaherran paikasta vapautuu jo aikaisemmin. Länsi-Suomen läänin Heikki Koski tulee kesäkuussa eläkeikään. Hänen seuraajansa aloittaa heinäkuun alusta.
Kosken paikka julistetaan avoimeksi myöhemmin keväällä, joten seuraajan valinta jää uudelle hallitukselle. Sen työpöydälle tulevat loppusyksystä myös Oulun ja Lapin läänien sekä Etelä-Suomen ja Itä-Suomen läänien maaherranimitykset.
Nykyisistä maaherrapaikoista kaksi, pohjoisen läänit, on keskustalla. SDP:n hallussa ovat Kosken johtama Länsi-Suomen lääni sekä Itä-Suomen lääni, jossa maaherrana on Pirjo Ala-Kapee. Etelä-Suomen läänin maaherrana toimii kokoomuslainen Tuula Linnainmaa.
Siuruainen
on seniori
Kun lääniuudistus tehtiin ja läänien määrä kutistettiin 11:sta viiteen, Oulun ja Lapin läänit säilyttivät asemansa. Molempia läänejä johtamaan valittiin entinen maaherra.
Uudet suurläänit toteutuivat syyskuun alussa 1997 ja osin se saneli maaherrojen virkapestin pituuden. Se määrättiin kuuden vuoden ja neljän kuukauden mittaiseksi. Näin katkos saatiin vuoden vaihteeseen.
Asetus sallii maaherroille enimmillään kahdeksan vuoden mittaisen määräajan, vaikka yleensä valtion korkeissa viroissa noudatetaan viiden vuoden määräaikaa. Osin maaherrojen pitemmällä virkakaudella haluttiin luoda tiettyä vakautta lääneihin, kertoo ylijohtaja Pekka Kilpi sisäasiainministeriöstä.
Sama henkilö voidaan valita maaherraksi uudestaan kuinka monta kertaa tahansa. Mitään rajoituksia uudelleenvalinnalle ei ole. Vain eläkeikä tulee vastaan, kertoo ylijohtaja Kilpi.
Siuruainen on virkavuosissa maaherrojen seniori. Hän on johtanut lääniään pisimpään. Siuruainen jätti päivänpolitiikan vuonna 1991 ja siirtyi Ahti Pekkalan seuraajaksi kotilääninsä johtoon. Siuruainen oli viimeinen maaherra, joka nimitettiin pysyvään virkaan.
Hannele Pokka vaihtoi politikoinnin vuonna Lapin läänin johtamiseen, mutta hänet valittiin määräajaksi vuoden 2001 loppuun. Lääninuudistuksen yhteydessä hänkin haki uudestaan virkaansa.
Linnainmaa, Ala-Kapee ja Koski aloittivat maaherroina vuonna 1997. Linnainmaa ehti hetken ennen uudistusta johtaa Uudenmaan ja Hämeen lääniä.
Pokka valmis
jatkamaan Lapissa
Hannele Pokka haaveili jo välillä paluusta politiikkaan, mutta luopui näistä aatoksista. Lapin maaherra katsoi, että yksi "keikkatyöläinen" riittää perheessä, jossa on 8-vuotias tytär. Pokan mies Esko Tavia on Simon kunnanjohtaja. Siuruaisen tavoin Pokka on valmis jatkamaan maaherrana.
Sen sijaan Länsi-Suomen läänin Heikki Koski on jo viestinyt jäävänsä eläkkeelle kesäkuussa, kertoo ylijohtaja Kilpi.
Maaherrojen eläkeikä on 65 vuotta. Aikaisemmin se oli 63 vuotta, mutta muuttui, kun valtion virkojen eläkejärjestelmä yhdenmukaistettiin muun eläkejärjestelmän kanssa.
Tosin eläkeikää laskettaessa otetaan huomioon aikaisemmat palveluvuodet valtiolla. Näin Koski lähtee eläkkeelle 63-vuotiaana.
Maaherra Siuruainen täyttää maaliskuussa 60 vuotta. Pokka on iältään nuorin maaherroista. Hän on 50-vuotias. Linnainmaa täytti kesällä 60 vuotta. Ala-Kapee on 58-vuotias.
Määräaikaisuus
perusteltua
Maaherran pestin määräaikaisuus on alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) mukaan perusteltua.
"Näin maaherrojen asema on johdonmukainen muiden valtion ylempien virkojen kanssa", Korhonen toteaa.
Kuntaministeri kummastelee sitä poikkeamaa, joka TE-keskusten johtajien viroissa on. Nämä virat olivat aluksi määräaikaisia, mutta kauppa- ja teollisuusministeriö muutti ne myöhemmin vakinaisiksi. Korhonen mielestä myös TE-keskuksissa pitäisi noudattaa muualla vallitsevaa järjestelmää.
"Näin oltaisiin johdonmukaisia kautta linjan", Korhonen perustelee.