Epävakaa asema Suomen työmarkkinoilla on arkipäivää suurimmalle osalle maahanmuuttajista. Sen vuoksi pätkätyöt, työttömyys ja opiskelu vuorottelevat nopeassa tahdissa.
Epävakaisuus johtaa usein toimeentulon epävarmuuteen. Tiedot ilmenevät valtiotieteiden lisensiaatti Annika Forsanderin väitöstutkimuksesta, joka käsittelee maahanmuuttajien asemaa 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla ja heidän työmarkkina-asemaansa vaikuttaneita tekijöitä.
Forsander tutki vuosina 1989-1993 Suomeen muuttaneiden yhteiskunnallisen aseman kehittymistä 1990-luvulla. Vuonna 1997 maahanmuuttajista 60 prosenttia tasapainoili epävakaassa asemassa työmarkkinoilla.
Koko Suomessa asumisaikansa työttömänä oli ollut 28 prosenttia. Lähes jatkuvasti työtä tehneitä oli vain viisi prosenttia.
Forsanderin mukaan maahanmuuttajia eniten työllistäviä aloja ovat teollisuus ja ravintola-ala. Heitä uurastaa paljon myös siivoustehtävissä. Teollisuus antaa töitä varsinkin entisestä Neuvostoliitosta tulleille ja ravintola-alalla töitä paiskii paljon aasialaisia ja Välimeren maista tulleita.
"Suomessa työmarkkinat monikulttuuristuvat palvelualavetoisesti. Maahanmuuttajia työllistävät erityisesti matalapalkkaiset ja suoritustasoiset työt", Forsander kuvailee.
"Maahanmuuttajista 60 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla. He hakeutuvat siis sinne missä on muita maahanmuuttajia ja töitä. Lisäksi suurin osa heistä on parhaassa hedelmällisyys- ja työiässä."
Maahanmuuttajat jakautuvat selvästi erilaisille työurille, joihin vaikuttavat esimerkiksi koulutus, alkuperämaa ja ikä. Epävakaaseen työuraan ajautuneet maahanmuuttajat ovat Forsanderin mukaan yksi joukko pätkätyöläisten massassa.
Forsander muistuttaa, että merkittävä osa epävakaalla työuralla ja työelämän ulkopuolella olevista on köyhiä. Moni maahanmuuttajaperhe sinnittelee vain yhden vanhemman matalalla palkalla.
Lisäksi runsaimmin työttömyyspäivärahaa tai muita tukia olivat saaneet ne, joilla oli eniten lapsia ja vähiten töitä. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista oli pakolaisia.
Forsander sanoo olevansa huolissaan niistä 28 prosentista, jotka ovat syrjäytyneet työmarkkinoilta. Varsinkin toisen sukupolven asema on heikko.
"Millaisia keinoja sellaisilla lapsilla on päästä kiinni työelämään, joiden vanhemmat eivät ole olleet koskaan töissä? Suomihan on hyvin työkeskeinen yhteiskunta."
Forsanderin mukaan työmarkkinoiden portinvartijoiden eli esimerkiksi työnantajien luottamus maahanmuuttajien osaamiseen ja ominaisuuksiin on erittäin tärkeää. Työpaikan saannissa vaikuttavat varsinkin sosiaaliset verkostot ja suomen kielen taito.
Suomalaisessa työelämässä korostuvat kuitenkin myös kulttuuriset ja sosiaaliset taidot ja se vaikeuttaa ulkomailta tulleen työn saamista.