Oulu Lintuharrastajat joutuvat nykyään katsomaan muutolla levähtävät hanhiparvet tarkkaan, sillä tuttujen metsähanhien joukosta on löytynyt vuosi vuodelta enemmän hyvin paljon metsähanhea muistuttavia lyhytnokkahanhia. Vielä 1980-luvun alkupuolella lyhytnokkahanhia tavattiin Oulun seudulla vain muutama keväässä, mutta nyt puhutaan nelinumeroisista luvuista.
"Viime keväänä havaittiin yhden päivän aikana 1 050 lyhytnokkaa, mutta todennäköisesti Oulun kautta muuttaneiden lintujen määrä oli viime vuonna jopa pari tuhatta", kertoo suunnittelija Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Metsähanhia ynnättiin Pohjois-Pohjanmaalla ympäristökeskuksen laskennoissa viime vuonna parhaana päivänä hieman yli 10 000, ja läpimuuttavan kannan suuruudeksi Pessa arvioi vajaat 20 000 yksilöä. Lyhytnokkahanhien määrä on siis jo kymmenesosa metsähanhien määrästä.
Mielenkiintoiseksi ilmiön tekee se, että tutkijoilla ei ole varmaa selitystä hanhimäärien ripeälle kasvulle. "Lyhytnokkahanhet talvehtivat pääosin Tanskassa, Belgiassa ja Hollannissa ja muuttavat Norjan rannikkoa pitkin pesimään Huippuvuorille", Pessa toteaa. Talvikanta on noin 40 000-50 000 lintua, joten parin tuhannen hanhen muutto idempää olisi hyvin mahdollista.
"Hanhilla on luonnollista, että muuttoreitit ja talvehtimisalueet voivat muuttua", kertoo Sami Timonen ympäristökeskuksesta. Oulun seudulla levähtävät metsähanhet talvehtivat Ruotsissa ja Tanskassa, osin myös Saksassa. Koska metsä- ja lyhytnokkahanhia nähdään meillä yhtä aikaa, on loogista olettaa, että pieni osa lyhytnokkahanhista talvehtiikin metsähanhien kanssa.
Metsähanhien porukkaan lyhytnokat voivat lyöttäytyä Tanskassa tai Saksassa, missä niitä tiedetään talvehtivan pieni määrä. "Esiintymisen alkuvaiheessa 1980-luvulla lyhytnokat nähtiin nimenomaan metsähanhien seassa huhtikuussa", Pessa muistelee.
Ajoitus ei aivan täsmää
Muuton ajoitus ei kuitenkaan aivan täsmää. "Nykyäänkin metsähanhien joukossa on yhä enemmän lyhytnokkia, mutta lajipuhtaat suurparvet painottuvat metsähanhimuuton loppuvaiheeseen tai sen jälkeiseen aikaan." Viime vuonna suurimmissa lyhytnokkahanhiparvissa oli 400-500 lintua.
Huippuvuorten lyhytnokkahanhikanta on viime aikoina kasvanut, mutta Pessan mukaan kasvu ei ole yhtä dramaattista kuin Suomessa havaittu. "Muuttoreittien muutos vaikuttaa todennäköisimmältä syyltä lyhytnokkahanhimäärän kasvuun meillä."
Myös Timonen uskoo, että kyseessä on uusi hiljalleen muotoutunut muuttoreitti, ja ilmiön takana on vain hanhiyksilöiden leimautuminen reitin käyttöön.
Lyhytnokkahanhien määränpää on myös hieman epäselvä. Laji on viime vuosina havaittu kevätmuuttoaikaan myös Virossa, vielä enemmän sivussa normaalilta muuttoreitiltään. Tämä herättää kysymyksen, voisiko hanhilla olla ennestään tuntematon pesimäalue vaikkapa Kuolassa. "Sieltä ei ole mitään tietoja", Pessa ja Timonen harmittelevat.
"Vanhoja venäläisiä havaintoja ei ole Kuolasta tullut, eikä vuonna 2001 suomalaisten pesimäaikaiselle tutkimuskäynnilläkään lyhytnokkia näkynyt", Timonen kertoo.
"Lyhytnokkien määrät Pohjois-Pohjanmaalla eivät tule kasvamaan nykyistä tahtia. Jos kanta kaksinkertaistuisi vuosittain Oulun seudulla, kuten nyt 2000-luvulla on lähes tapahtunut, koko Huippuvuorten kanta muuttaisi tätä kautta viiden vuoden kuluttua", Pessa arvioi.
