Lyhytaikainen vuokraus on herättänyt paljon tunteita viime aikoina. Usein keskustelu keskittyy erilaisiin negatiivisiin puoliin ilmiön ympärillä, mutta harmillisen vähälle jäävät ne puheenvuorot, joissa käydään lyhytaikaisen vuokrauksen suoria hyötyjä esimerkiksi kuntien elinkeinopolitiikalle.
Merkittävin hyöty löytyy varmasti työn liikkuvuuden mahdollistamisesta. Erityisesti megaluokan hankkeet, kuten Muhoksen datakeskus, tuovat paikkakunnalle nopealla aikataululla työntekijöitä eri kestoisiksi ajoiksi. Näissä tilanteissa joustavat ja monipuoliset asumisen ratkaisut ovat avainasemassa.
Hankkeen toteutumisenkin kannalta saattaa olla kriittistä, löytyykö paikkakunnalta työntekijöille majoitusta normaalia vuokrasuhdetta lyhyemmiksi ajanjaksoiksi.
Tarve ei myöskään rajoitu vain suuren mittaluokan hankkeisiin. Aina kun hakku lyödään jossain maahan, on ennen tätä selvitetty osaavan työvoiman tarve ja kuinka heidät saadaan paikkakunnalle. Joillain aloilla tämä on erityisen kriittistä.
Myös tapahtumateollisuus elää juuri työn jatkuvasta liikkuvuudesta, eikä ilman osaavia keikkatyöläisiä olisi myöskään Suomen suurimpia tapahtumia.
Miksi tämä teema on erityisen tärkeä juuri nyt? Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lyhytaikaisesta vuokrauksesta uutta lainsäädäntöä, jossa kunnille on jäämässä paljon päätösvaltaa paikallisen sääntelyn suhteen.
Lakiluonnoksen mukaan muuta kuin omaa vakituisessa käytössä olevaa asuntoa voisi vuokrata lyhytaikaisesti 90–180 vuorokautta vuodessa, jonka tarkan rajauksen kunta voisi tulevaisuudessa tehdä.
Kuntapäättäjien on siis hyvä ymmärtää, että heidän päätöksillään tulee olemaan merkittävä vaikutus paikallisen kasvun ja elinvoiman osalta. Uuden hankkeen toteutuminen paikkakunnalle saattaa olla nimittäin tästä kiinni.
Sanna Hughes
Toiminnanjohtaja, Suomen Vuokranantajat ry