Museo- ja tiedekeskus Luupin siirtämisestä Torinrantaan tai asemanseudulle on puhuttu paljon alkuvuoden aikana. Johtaja Jonna-Marleena Härö paljastaa, että hän on käynyt epävirallisesti myös tarkastamassa Stockmannilta, Pukumieheltä ja Anttilalta vapautuneet tilat.
– Kävin katsomassa niitä jo silloin, kun ne vapautuivat. Pikaisella tarkastelulla rakennusten kerroskorkeus ei ole riittävän korkea. Toki lattioitakin voi aina avata.
Härön mukaan Luuppi tarvitsee vähintään 4,5 metriä korkeat tilat. Lisäksi rakennuksessa täytyisi olla runsaasti taustatilaa, johon rekat voisivat kuljettaa näyttelytavaroita. Härön mukaan näitäkään tiloja kyseisissä rakennuksissa ei ole.
– Sijainnin puolesta parempia paikkoja ei voisi olla. Mutta nopea arvio rakennuksista oli, että ainakaan sellaisinaan ne eivät kelpaa.
Luupin toivomat uudet tilat olisivat 5 500–6 500 neliötä, eli noin puolta pienemmät kuin nykyiset tilat. Härön mukaan toiminta näin rajusti pienemmissä tiloissa on mahdollista.
– Kaikki työntekijät eivät tarvitse omaa työhuonetta: avokonttorit ovat tätä päivää. Ja esimerkiksi johdon ei tarvitse olla välttämättä edes samoissa tiloissa.
Vanhat tilat yhä vaihtoehto
Museoviraston pääjohtaja, oululaislähtöinen Juhani Kostet iloitsee siitä, että Oulussa on ryhdytty tosissaan pohtimaan museotoimen kehittämistä ja yhdistämistä.
Kostetilla on myös vankka näkemys siitä, missä Luupin toimitilojen täytyisi tulevaisuudessa sijaita.
– Torinrannassa teatterin ja kirjaston vieressä olisi erittäin hyvä paikka Oulun museolle. Toivottavasti ei haeta vanhaa rakennusta, vaan tehtäisiin uusi upea ratkaisu.
Vaihtoehtona on yhä myös peruskorjata nykyiset tilat ja rakentaa Tietomaan viereen lisärakennus. Selvitys nykyisten tilojen korjaustarpeesta valmistuu kesän aikana.
40 vuotta jäljessä
Luuppi tavoittelee mahdollisen siirtymän jälkeen 250 000 vuosittaista kävijää, mikä on roima lisäys viime vuoden 167 000 kävijään.
– Upea arkkitehtuuri vetää vain jonkin aikaa kävijöitä. Sisällön täytyy olla kunnossa, Härö sanoo.
Hän uskoo, että vaikka neliövuokra olisi uusissa tiloissa nykyistä suurempi, pienemmät tilat mahdollistaisivat sen, että näyttelyihin ja tapahtumiin jäisi enemmän rahaa.
Tällä hetkellä Luupin 4,6 miljoonan euron vuosipotista noin kymmenen prosenttia menee näyttelyiden ja tapahtumien järjestämiseen.
– Pääkaupunkiseudulla samalla summalla järjestetään yhden kohteen vuosinäyttelyt. Meillä on liikaa kohteita.
Perusnäyttelyn maksimi-ikä on Härön mukaan 3–4 vuotta, jonka jälkeen se tulisi uusia.
– Pohjois-Pohjanmaan museossa on ollut sama näyttely 20 vuotta. Meillä on museoiden museo.
Härön puheissa vilisee usein Tampere, jota pidetään Suomen museokaupunkina.
– Siellä päätettiin jo 1980-luvulla panostaa kulttuuriin. Me olemme 40 vuotta jäljessä.
Luuppiin kuuluu yhdeksän käyntikohdetta
Pohjois-Pohjanmaan museo
Oulun taidemuseo
Tiedekeskus Tietomaa
Turkansaaren ulkomuseo
Kierikkikeskus
Kesäisin avoinna olevia pienempiä erikoismuseoita ovat Oulunsalon kotiseutumuseo, Merimiehenkotimuseo, Pateniemen sahan museo ja Oulun linnan kellari.
