Mainos

Luovuus on kol­lek­tii­vis­ta

Näin sanoi Henkka Hyppönen kunnallisjohdon seminaarissa.

marjo.kolehmainen@yrittajat.fi twitter: @marjokoo
marjo.kolehmainen@yrittajat.fi twitter: @marjokoo

Näin sanoi Henkka Hyppönen kunnallisjohdon seminaarissa. Kun Suomesta tuli maailmanmestari ja Möröstä uusi kansallissankari, tuli väite todistettua, nimittäin suomalainen luovuus sai vallan. Mörköinnovaatiot olivat mitä viihdyttävämpiä ja media teki ne näkyväksi. Maailmanmestaruuden taas mahdollisti kokemattoman porukan valtava motivaatio ja yhteinen joukkuehenki, jossa tilastot ja ennakkoarvailut saivat kyytiä.

Paluu arkeen on edessä. Meillä on kansakuntana monta haastetta taklattavana. Näihin kysymyksiin mm. hallitusohjelmassa haetaan vastauksia. Kevään vaalitohinassa huomasi, että suomalainen tapa käydä keskustelua näyttää toimivan monesti vastakkainasettelujen kautta. Yrittäjät vastaan työntekijät, yrittäjät vastaan ilmastonmuutos, yrittäjät vastaan julkinen sotessa jne. Miksi näin? Onko vastakkainasettelu oikeasti luova tapa löytää pienelle kansakunnalle oikea suunta ja tapa toimia?

Kävimme Hollannissa keväällä yrittäjäjärjestömme organisoiman Oman Elämänsä Sankarit -vaikuttajaverkoston kanssa. Verkosto koostuu eri alojen ammattilaisista ja yhdessä haemme näkökulmaa yrittäjyyteen, talouteen ja Suomen tulevaisuuteen. Verkostomme on yksi tapa sekoittaa arvomaailmoja ja erilaisia ajatuksia. Toiminta on virkistävää, hedelmällistä ja kaikki oppivat, erityisesti myös me järjestäjät.

Hollannissa kävimme, koska se on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Selvästi Suomea edellä. Vaikka omat haasteensa tälläkin kansakunnalla on, niin erityisesti matkalla korostui uuden löytämisen ilmapiiri. Siellä ei esimerkiksi valtiovallan taholta tai ihmisten ajatuksissa vastakkain aseteta ilmastonmuutoksen torjuntaa ja yritysten toimintaedellytyksiä. Hollannissa asioita kehittää ja hoitaa yksi yhteinen ministeriö eli kauppa- ja ilmastoministeriö. Meillä kauppa, teollisuus ja elinkeinot ovat erillään ympäristöministeriöstä. On hieno ajatus, että vastakkainasettelun sijaan rakennetaan yhteistyökulttuuria, jossa ymmärretään liiketoiminnan kehittämisen ja ilmastonmuutoksen kohtalonyhteys. Yrityselämästä kumpuavat suurimmat innovaatiot, joilla edistetään kiertotaloutta, vähennetään hiilijalanjälkeä ja tehdään ilmastoystävällisiä uusia ratkaisuja.

Toinen esimerkki yhteistyöstä ja uudenlaisesta tavasta tehdä sitä Hollannissa oli sote. Siellä yhteistyöhön on yhdistetty yrittäjyyden ja julkishallinnon lisäksi myös naapuriapu Buurtzorg nimisen yrityksen toimesta. Tehokkaasti toimiva vanhustenhoitopalvelu herättää maailmanlaajuista mielenkiintoa. Kiertotalouden edistäminen taas oli yllättävää kyllä pankin strateginen arvo.

Suomen talouden pelastaa yhteistyökulttuuri eikä vastakkainasettelu. Yhteistyö ja yrittäjyys ovat mahdollisuus, eikä niiden edistäminen poissulje hyvinvointia. Lisäksi voisimme lopettaa itseämme vähättelevän keskustelun meidän tarpeettomasta työstämme ilmastonmuutoksen eteen. Tilastot on tehty murskattavaksi ja suomalaisella osaamisella voidaan yrityselämässä tehdä innovaatioita, joilla ilmaston lämpeneminen saadaan todellakin kuriin.

Menestymisessä on kyse osaamisesta, motivaatiosta ja tahtotilasta, eikä tilastoista tai menneisyyteen tuijottamisesta.