Eräs yrittäjä avasi jokunen hetki sitten yrittämisen filosofiaa. Hän sanoi ”pienyrittäjän on pakko onnistua ihan joka päivä, tai leipä loppuu. Toisin se on julkisella puolella.” Yrityksen osalta kommentti on totta, mutta mikä on päivittäisen onnistumisen merkitys alueemme kunnille? Kunnat eivät ota riskejä kuin yrittäjä, ja vastuu virheistä ei konkretisoidu konkurssina. Mutta kun tarkemmin mietitään, niin paljon onnistumisia tarvitaan julkisella sektorilla, jotta alueemme tulevaisuudessa pärjää.
Vaikka tavoitteena ovat elinvoima ja hyvät palvelut, on kunnan pärjäämisessä kyse kilpailuista. Kilpaillaan muiden alueiden kanssa asukkaista ja sitä myöten osaamisesta ja investoinneista. Kuntien olemassa olon tarkoitus katoaa, jos kunnassa ei ole veronmaksajia, joille tarjota palveluita. Megatrendit kaupungistuminen ja ikääntyminen tekevät kilpailusta raadollisen. Tämä näkyy myös turhana vastakkain asetteluna suurten kaupunkien ja maaseudun välillä. Kaupungistuminen nähdään myös pohjoinen/etelä – kysymyksenä. Asukkaista kilpaillaan eri keinoin. On kuntia, jotka tarjoavat euron tontteja, ilmaisia koulukirjoja tai tietokoneita oppilailleen ja asukkaita houkutellaan kuntaan jopa rahalla. Sitten on Helsingin seutu. Sinne ihmisiä menee junista ja autoista, ovista ja ikkunoista. Kasvukivut teettävät töitä.
Pohjois-Pohjanmaalla on tilanne haastava. Oulun seutua lukuun ottamatta väkiluku vähenee kokoajan. Oulun osaltakin on kipuilua. Yliopiston vetovoima maakunnan ulkopuolella on heikentynyt, nuorten muutto muualle on kiintynyt ja alueemme sisään muutto on vähentynyt.
Megatrendit kaupungistuminen ja ikääntyminen vaikuttavat myös yrityksiin. Yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa työntekijöitä ja osaamista ja uusia jatkajia. Nyt kun yritysten kasvunäkymät ovat varovaisesti parantuneet, on kasvun suureksi esteeksi nousemassa osaavan työvoiman saanti. Miten me voimme turvata ja jopa parantaa yritysten toimintaedellytyksiä koko maakunnassa, onkin elinvoiman ja vetovoiman ja muutoksen hallinnan tärkein kysymys.
Kunnan elinvoima rakentuu yrityksistä ja osaamisesta. Mitä enemmän yrityksiä, sitä enemmän työpaikkoja ja sitä paremmat palvelut. Lukiokirjojen tarjoaminen ilmaiseksi eivät ratkaise kunnan kilpailukykyä tai vetovoimaa. Yritysten kasvumahdollisuudet sen ratkaisevat. Uuden yrityksen perustaminen paikkakunnalle juontaa monesti kotiseuturakkaudesta ja eikä optimaalisesti parhaimmasta sijainnista. Todennäköisesti tämä kytkös heikkenee kokoajan kahden muun megatrendin globalisaation ja digitalisaation edetessä. Jos kaupungistuminen ja ikääntyminen haastavat, niin nämä kaksi muuta trendiä ovat oikein oivallettuna mahdollisuus.
Jos halutaan aidosti olla kilpailukykyinen ja houkutteleva alue tulevaisuudessa, on alueemme nostettava profiiliaan ja tavoitetasoaan yrittäjyys ja osaaminen edellä. Innovatiivisuuteen ja luovuuteen sisältyy aina epäonnistumisen riski, mutta siitä huolimatta voidaan edellyttää että, nuo sanat nostetaan tekemisessä korkealle ja vuoropuhelua tiivistetään yritysten, oppilaitosten ja kuntien välillä.