Mitkä ovat tiedekuntanne suurimmat saavutukset viime vuosilta, luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Jouni Pursiainen?
Kun tiedekunnassa on kahdeksan laitosta, joista jokaisella on korkeatasoisia tutkimusryhmiä, tulisi suurimmista saavutuksista aika pitkä luettelo. Olennaista on, että meiltä löytyy laajalti huippututkimusta. Ryhmien mukanaolo tutkimuksen huippuyksiköissä sekä akatemiaprofessorit kertovat tästä. Meiltä tulee vuosittain julkaisuja maailman kaikkein kovimpiin tiedelehtiin ja ryhmämme pärjäävät kisassa ulkopuolisesta rahoituksesta. Tätä kautta myös koulutuksemme pysyy korkeatasoisena.
Miten tiedekuntanne on vaikuttanut Oulun ja Pohjois-Suomen alueelliseen kehittymiseen?
Luonnontieteellisen tiedekunnan kasvatit ovat rakentaneet Pohjois-Suomea jo vuosikymmeniä. Meiltä on valmistunut lähes 7?000 maisteria ja yli 750 tohtoria vuosien mittaan. On vaikea olla törmäämättä heihin alueen yrityksissä tai julkisen puolen asiantuntijoina. Luonnontieteellinen osaaminen on pysyvä kivijalka, jota ilman alue ei voi menestyä. Luonnontieteet näyttäytyvät välillisesti, mutta painavasti, myös lääketieteessä ja tekniikassa.
Millaisia muutoksia tiedekunnassanne on odotettavissa tulevina vuosina?
Tiedekunta fokusoi tutkimustaan voidakseen taata sen, että tekemisemme on kauttaaltaan kansainvälistä huippua. Suhdanteet eivät vaikuta kovin paljoa eri luonnontieteiden tarpeeseen yhteiskunnassa, mutta meidän on silti oltava valmiita reagoimaan muutoksiin. IT-alan buumi kosketti myös meitä, ympäristöasiat kuuluvat meille luonnostaan ja tulevaisuudessa esimerkiksi geotieteiden merkitys on nousussa.
Miten tiedekuntanne rahoitus tulisi hoitaa tulevaisuudessa?
Lähtökohta on tietenkin se, että me itse ansaitsemme rahoituksemme. Se, että luonnontieteissä tarvitaan moderneja tutkimuslaitteita, erikoistiloja ja teknistä henkilökuntaa, pitää yliopiston luonnollisesti ottaa huomioon.
Miten kansainvälisyys näkyy tiedekunnassanne tällä hetkellä, ja kuinka sitä aiotaan kehittää jatkossa?
Tiedekunta on kansainvälistynyt vauhdilla ja esimerkiksi professoreistamme seitsemän on taustaltaan aitoja huippututkijoita Hollannista, Iso-Britanniasta, Saksasta ja Venäjältä. Suhteellisesti tämä on eniten koko maassa luonnontieteissä. Joissakin tutkimusryhmissä puhekieli on jo nyt huonosti äännetty englanti ja tieteen kielihän on englanti muutoinkin. Tohtorintutkinnoista lähes viidesosa on muiden kuin suomalaisten tekemiä. Olemme perustaneet uusia kansainvälisiä maisteriohjelmia, jotka osaltaan lisäävät kansallisuuksien kirjoa myös opiskelijapuolella. Kansainvälisyys on olennainen osa luonnontieteellistä asiantuntijuutta.